Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Saahan ne tuottavaksi vaikka heinäseipäät, kun käyttää sopivia lukuarvoja?
Perko sentään tuottaa puuta lyhyellä syklillä (jatkuvatuotto), hyvin vähän on löytynyt vastinetta sille. Huonoa metsänhoitoa on, jos kehityskelpoiset luonnon taimistot raivataan pois ja aukostakin luonnon taimet poistetaan, viljellyn tieltä. Vastineeksi tuntuu kelpaavan taimettomat pienaukot, saadaan viljelyn piiriin nekin? Että sellaista peitteistä metsänhoitoa, mutta kyllä siitä vielä hyvä tulee, kun luontaiset vaihtoehdot otetaan huomioon?
Ei ole ristiriitaa metsänhoidosta. Metsälaki tarvitaan ja metsänhoidon suositukset, mutta luontaisen metsänhoidon avaaminen paljaaseen maahan on huono asia ja on antanut huonon tuloksen. Ilman mitään ennakkoarviota tai käsitystä siitä, taimettuuko vai eikö taimetu? Virhe on tehty jo silloin kun on avattu. Metsissä on kyllin kekityskelpoisia luonnon taimistoja ja taimettuvia metsäalueita, eivät rajoitu pelkästään suometsänhoitoon. Niitä on ja voidaan säästää ja ohjata, ei tarvitse mahosta aukosta jäädä odottamaan?
Luontaisesti metsä kyllä taimettuu, mutta ei väkisin. Siitä on huonoja kokemuksia ja jos luontaisen taimettumisen edellytyksiä ei ole olemassa, silloin on syytä viljellä. Metsiin muodostuu kehityskelpoisia luonnon taimistoja ja niitä muodostuu ihan hoitotavasta riippumatta. Siinä mielessä suositusten mukainen luontainen ”pakkotaimettaminen” on huono asia. Metsänhoidossa olisi syytä välttyä tällaiselta ennakko-ohjaukselta, ”pakkopullalta” ja luontaisen metsänhoidon idis onkin siinä, että pystyy ennakoimaan metsän luontaisen kehityksen ja jopa ohjailemaan sitä.
Metsiä ja vesiä on suojeltava, huolehdittava siitä, että metsät ja vesistöt voivat hyvin. Se on mahdollista, mutta nyt muutaman vuosikymmenen aikana. Sanoisiko hyvinvointivaltioon tehtyjen katteettomien lupauksien aikana, ovat osoittaneet. Myös metsistä ja vesistä on huolehdittava? Metsät soistuvat tälläkin hetkellä ja voi olla, että riittävä toimenpide metsien tuottokunnossa pitämiselle on ojitus. Tuskin siihen riittää vesien valuttaminen juuriston pintakerroksessa. Auttaa hiilikeskutelussa ja suometsän hoidossa, mutta onhan neljännes metsän kasvusta saavutettu jo tähän mennessä soiden ojituksella?
Onhan näitä metsänhoidon kukkasia, pusikoita ja raiskioita ja kun ei edes tunnu olevan pyrkimystä parempaan metsänhoitoon. Tyydytään nykyiseen tilanteeseen ja kehuskellaan saavutetuilla tuloksilla. Perkon sanoin: ”50 vuotta sitten hävitettiin virheellisesti lakiin vedoten hyväkasvuisia puustoja vajaatuottoisiksi määriteltynä”. Näin toimittiin vanhan lain aikana ja samoin toimitaan nykyisen uuden lain aikana. Hyväkasvuisten puustojen rajaa vajaatuottoisiksi on viety pidemmälle ja takaporttina käytetään edelleen avohakkuita.
Turvepöly leijuu ilmassa ja leijuu vedessä ja aiheuttaa kertymiä ja kasvustoja. Kasvustoja erityisesti lämpimän veden aikana vesistöihin. Hitaasti virtaava pienvesistö voi täyttyä massasta, mutta suuret vesistöt, kuten reittivedet. Niissä on niin kovat pohjavirtaukset, ettei turvepöly asetu pohjalle. Se menee vitausten mukana matkoihinsa, minne asti sitten meneekin? Turvetuotannon alasajo oli virhe ja sen, turvetuotannon ongelmat olisi voitu hoitaa.
Muutos on aina mahdollisuus ja eihän 1900 luvun ojituksista saatua hyötyä ole syytä aliarvioida. On tullut lisää tuottavaa metsäpinta-alaa ja lisää tuottavaa puustoa. Se ei ole yksin toteutuneesta metsänhoitotavasta. Kysymys on alunpitäen soistuvien metsien ojittamisesta ja sama ilmiö jatkuu tämän päivän metsänhoidossa. Avohakkuut lisäävät soistumista, joten ojitus ja ojien kunnostustarvetta on edelleen. Siihen tarpeeseen metsänhoidolla voidaan vaikuttaa.
Turvetuotantoalueet olisi voitu salaojittaa, jos toimenpide on riittäväksi todettu. Turvetuotantoalueiden valumavesiä on tutkittu, mutta vähemmälle huomiolla on jäänyt turpeen-noston ilmalaskeuma. On valtakunnallinen ilmiö ja ilmeisesti sitä ei ole tutkittu. Turpeen-nosto imuvaunuilla, jotka puhaltavat turvepölyn taivaalle. Oliko turvepöly tarkoitettu suodatettavaksi, joka ei ainakaan siinä mitassa ole toteutunut. Puhaltaa korkeat turvepatsaat taivaalle, jotka näkyvät (näkyivät) ainakin 20 km päähän ja vaikutusaluetta voi vain arvailla. Havaintoja turvepölystä vesistöjen pinnoilla ja rannoilla oli kymmenien kilometrien matkalla lähtöpisteestä? Turvepölyllä oli tramaattinen vesistöjä pilaava vaikutus esim Rautalammin reitillä. Nyt turpeen-noston päätyttyä, vesistön tila on korjautunut hyväksi, niin ainakin Iisveden osalta.
Netti itsessään on jo korvannut virastotalot. Tolopainen on hyvinkin oikeassa hiilenkierrosta. Ongelma on ollut, kun energiatuotannossa on käytetty samaan aikaan sekä fossiiliset että orgaaniset polttoaineet. Sitä ei metsien hiilinielu riitä korvaamaan ja metsät ovat siinä mielessä osa hiilinielua. Energiatuotannossa siirrytään päästöttömiin energiamuotoihin, kuten esim aurinko, tuuli, vesivoima, ydinvoima, vety, jolla tullaan korvaamaan fossiiliset polttoaineet…
