Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Peitteinen metsänhoito vähentää itsessään suojelun tarvetta ja on metsänhoidolle eduksi, jos peitteistä metsänhoitoa voidaan lisätä talousmetsissä.
Hoitotapojen eroista rohkenen väittää. Ehkä tulkinta jk peitteisestä metsänhoidosta on jäänyt hieman vajaaksi. Uuteen metsälakiin, jaksottaisen luontainen metsänhoito siirrettiin vanhan lain mukaisena. Ja näin kun on toimittu, uuteen metsälakiin buukattiin jatkuvalle kasvatukselle oma ohjelmansa. Pienaukot ja poimintahakkuut. Ilmeisesti riittävää selvitystä ratkaisun soveltuvuudesta metsänhoitoon ei ole tehty? Hiertää tämän hetken metsänhoidossa, ei ole oikein toimivaa mallia?
Tuskin kuitenkaan tavoite on, että jk:n alemmat ppa pinta-alat ovat hyväksyttäviä, jos samaan aikaan kerrotaan, että jaksottaisen tuotto saadaan entistä pienemmältä pinta-alalta (korj.). Samoilla puustopääomilla mennään, se on tuoton kannalta olennaista. Hoitotavoissa on eroa.
Jk:n toimivuus ja toimintamalli on sama, ei se ole miksikään muuttunut. Jos sitä pyritään kehittämään lain voimalla, välttämättä ei mennä oikeaan suuntaan?
Mehtäukko, könötä mitä könötät? Noilla jutuillasi ei ole mitään tekemistä hyvän metsänhoidon kanssa. Ei taida tekstiä jalostamallakaan korjautua. Parasta metsänhoidossa on, että ns. jatkuvalle kasvatukselle on annettu lain suoja ja hoitomuodon kehittäminen ja sisäänajovaihe voi jatkua.
Aika huonolle vaikuttaa Timpan kuvailema jk metsä. Sitä ei ole myöskään mehtäukon ”tarjoukset” jk metsäksi. Pitäkää vaan ominanne, ei vaan mene jakeluun jaksottaisen tyypeillä, minkälainen on hoidettu ja tuottava jk metsä. Sitä eivät ole nekään metsät, joita lain suositusten innoittamana hakataan liian harvaksi, vajaatuottoisiksi.
Voihan tuo nauruskelu olla hyytyvää sorttia, mutta saa myös kannatusta. Visa tuottaa puuta huomattavan suurilla puustopääomilla. Mutta eihän yleensä vajaatuottoinen metsä voi tuottaa. Myös avohakkuulla on tuottamaton aika. Siitäkin huolimatta tuottavia lukuja tarjoillaan paljon ja metsien kasvu ja hiilinielut ovat kääntyneet laskuun?
Ei tarvitse EU:ta huutaa apuun, jk metsiä on ihan omasta takaa. Tarvitseeko aina noudattaa kieltoja tai huonoja suosituksia. Vielä kymmenluvulla jk metsiä piti laittaa omalla luvalla ja hyvä niin. Tällä hetkellä on hyvässä kasvussa olevaa tukkimetsää. Jaksottainen olisi taimikkoa ja hoito jatkuisi, niin myös tuoton odottelu.
Onhan ne seuraukset todettavissa. Korjuuurakoitsijat ja ”muutamat” aktiivit puuntuottajat antavat täyden tukensa klusterin hallintaan. Ei vaihtoehtoista puunkasvatusta, ei vaihtoehtoista puukauppaa. Ei auta ympäristön paineet, ei EU:n tavoitteet jatkuvan kasvatuksen lisäämiseksi talousmetsissä. Kytketään mieluummin suojeluohjelmien yhteydessä toteutettavaksi? Jollain tavalla metsänhoidon kokonaisuuden hallinnasta on muodostunut tiukkaa vastakkainasettelua. Voidaan kysyä, mistä syystä jatkuva kasvatus on hyväksytty osaksi metsälakia? Mistä syystä hoitomuodon kehittäminen torjutaan, vaikka sille on osoitettu selvät kehittämisen tavoitteet?
Metsien kasvun ja hiilinielun romahtaminen on viime aikaista tietoa. Hyvin ovat ”jk-puut” kelvanneet ja kauppa on käynyt. Eivät ole jk hakkuista tullutta puuta.
”Ottaa jatkuva kasvatus käyttöön vähintään kahdessakymmenessä prosentissa talousmetsistä..”. Näin on kerrottu, ei suojeltujen alueiden ympärille?