Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
On paljon metsänomistajia, jotka tekevät vain hankintakauppaa. Tuskin kannattaa maksaa pystyvarastoista, kun saman rahan ja enemmän saa tienvarresta. On saman tyyppinen asia kuin hoitotavasta. 100 – vuoden kierrolla samassa ajassa ylletään jaksottaisen tuottoihin ja selvästi ylikin.
Ilmeisesti ei ole päästy kuin hyvään alkuun, se on tuo ajatuksen juoksu sen verran hidasta, kun on metsän kasvukin. Uuttera hakkaaja ja metsän raivaaja saa valmista 50-vuodessa. Se vaatii kuitenkin jatkuvaa raivaamista ja huolen pitoa. Peitteisessä samaan päästään 100-vuodessa, se on pitkä aika, mutta kuitenkin, oikealla hoidolla tuotto on jatkuvaa.
Eihän jk:n puustopääoma 2/3 osaa kilpaile paljaaksi hakkuun puustopääomalla. Vertailu tehdään vasta myöhemmin. On kunniakasta kuulua metsien ”raiskausta” vastustavien joukkoon. Sillä, eihän esim metsien kasvun romahtamisessa kolmannekseen ole mitään perää. Kuuluu paremminkin ”raiskausta” puolustavien agendaan. On siinä valtaapitävillä puolustamista, sillä jk metsien tuotto on aivan muuta. Se ei ole alennettua, puolitettua tai jätemetsiä. Ei myöskään rankasti tappiollisia ensiharvennuksia.
Otan jaksottaisen ensiharvennuksen nollatuoton sijaan mieluummin, jk:n moninkertaisen tuoton ja eurotuottoina vielä enemmän. Tällä kohtaa puuntuottamisen yhteyttä ei tunnusteta? Ripen yhden sukupolven taantuma ei pidä paikkaansa. On väittämä, jota täällä viljellään ja pidetään esillä. Määrämittaharsinnalla ja vääränlaisella puuvalinnalla päästiin samaan. Valitettavasti pätee myös tämän päivän metsänhoitoon.
Metsät eivät uudistu pyytämättä ja yllättäen ja tuskin kannattaa tarjoilla tänne jätemetsiä jk metsiksi. Hoidetuissakin ensiharvennukset ovat nollatuottoa. Peitteinen tuottaa samassa ajassa moninkertaisesti ja euroissa vielä enemmän. Nämä ovat niitä tuotoslukuja ja jossa puustopääomilla on suuri merkitys.
Tuskin puuntuottajaa voidaan syyllistää, jos metsänhoidon suositukset antaa vääränlaisen tuloksen. Nämäkin ovat niitä käytännön asioita, eivät kuitenkaan ole peitteistä metsänhoitoa puolustavien suosituksia, vaikka niitä jatkuvasti omaksi tarjoillaan. Pitäkää vaan omananne, metsänhoidon alasajo ei kelpaa. Varsinkin, kun sitä tehdään peitteisen metsänhoidon kustannuksella. Oikeampi osoite valittamiseen olisi metsäasioista päättävät neuvottelukunnat.
Tuskin siitä voidaan puuntuottajaa syyttää, jos metsänhoidon suosituksilla saadaan metsien kasvu ja hiilen sidonta laskemaan. Sen puolesta raati täällä valitettavasti puolustuspuheitaan pitää. Ei huomata, ei ainakaan myönnetä ja sivuutetaan mieluummin tällaiset kysymykset. Tutkimus on siitä huomauttanut ja metsien tuotossa jopa selvästi ylittänyt vertailevat tuotot. Eikö olisi jo aika jotain myötää, kun nykyiset metsänhoidon suositukset kaikilta osiltaan, eivät ole johtaneet toivottuun lopputulokseen.
