Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset

Aikaisemmin kerrottua 11:57. Sopii hyvästä iltasadusta ja kaikki ovat tyytyväisiä. Vai ovatko?

Asiasta ,ja asian vierestä, hyväksikäyttöä voi olla niin monenlaista. Voi olla sahafirma, joka maksaa leimikosta hyvän hinnan ja saavat seutukunnan parhaat leimikot. Paljastuu sitten asioita, jotka eivät ”kuulu kauppaan”. Pidetään toki normikaupankäyntinä, maksetaan ”bulkista” ja ostaja tekee rahaa erikoistuotteilla.  Onko enää normikaupankäyntiä, jos kuutiot jäävät uupumaan ja rahat saamatta, tai harvennuksilla jäävä puusto jää vajaaksi. ”Bulkkikasat” sisältävät erikoistuotteita, kauppaan kuulumattomia puutavaralajeja. Jäävätkö markiisiin makaamaan ja tilittämättä (lihottamaan pöllijän tiliä)? Vaikea on uskoa, että yhtiö harjoittaa tällaista toimintaa. Yhtiö saa puunsa, mutta se puumäärä voi olla vähemmän. Mikä osuus on puukaupan ja korjuun ”tiimillä” muodostuneeseen tilanteeseen (vajeeseen)? Vähättely on ominaista näillä palstoilla, yksittäistapauksina pidetään? Pitäisi keskittyä enemmän harmaaseen talouteen ja mikä on virallisen mittauksen osuus tässä, mittauksen valvonnassa? Toimeksiantoja tuntuu olevan kovin vähän? (Tekstiasua on korjattu klo 17:55)

Kieltämättä metsänhoitotavat ovat muuttuneet, ovat siistiytyneet ja ei välttämättä metsänhoidon tai metsien tuoton kannalta huonoon suuntaan. Ovat paljonkin siistiytyneet, siitä kaupunkilaisetkin pitävät. Vähemmän nähdään enää menneitten vuosikymmenien takaisia raiskioita, korjuun ja muokkauksen jäljiltä, jotka suorastaan rajoittivat liikkumista ja viihtymistä metsissä. Ja onhan metsämaiseman kannalta paljonkin merkitystä, hoidetut metsät ovat aina sitä.

Lapissa ja Kainuussa ei mitenkään. Etelä ja Keski-Suomessa on enemmän erirakenteisia metsiä, vaikka metsänhoito tasaavaa on ollutkin.

Eivät ole huutokauppatavaraa, mutta pitää myös saada keskustella kehittämis- ja muutostarpeista, niitäkin väistämättä on.  On kovin omituista, jos lukitaan nykyiseen tilaan. Klusteri on aina kehittynyt ja sitä on voitu kehittää ja hyvä niin.