Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Ainahan makkaran voi kääriä mieleisekseen. Onko tarvetta tuen maksatukselle, jos tuotto on sitä luokkaa, ettei tarvetta tuen maksatukselle ole. Muistaakseni tuen maksatusta perustellaan tappiollisella toiminnalla. Ja onko sopivaa ylvästellä oikeudesta tukeen, jos tukea ei makseta luokittelemattomille metsille. Tai jos metsänhoidon paremmuutta verrataan hoitomuodon sisällä. Onhan siellä eroa metsänhoidon välillä, mutta ovatko sitten jk metsänhoitoa, on eriasia.
Puiden kasvu ja metsän tuotto ovat niitä arvoja ja ”tuho-aikana” voidaan pitää hoitamattomia (tuottamattomia) metsiä. Niiden hoitoon viranomainen on toden teolla joutunut puuttumaan. Viisi vuotta nuorissa metsissä (taimistoissa) on pitkä aika, että pysytään säädetyssä hoidon tasossa. Sitä ei vähennä yhtään maksetut tuet, sillä uutta hoidettavaa ja tuettavaa tulee koko ajan lisää. Kolmannes metsistä on tuen piirissä, mutta onko enää tarvetta tukea harsinnan korvaamisesta, eli avohakkuista. Taitaa paremminkin kääntyä niin päin, että peitteinen metsänhoito alkaa haastamaan jaksottaista metsänhoitoa.
Paljon on tullut vastaan viranomaisen kaadettavaksi määräämiä puita ja metsiä. Eivät ole täyttäneet jaksottaisen metsänhoidon kriteerejä kasvatettavasta metsästä. Suositus on käynyt uudistaa (avohakata) metsät, metsän tuottavimmatkin osat, mutta onneksi kaikkeen ei ole ollut pakko suostua. Tänäkin päivänä on vielä metsäkäräjien ja jk sulun aikaisia tuottavia metsiä. Ja itse asiassa vanhat metsät, joita on riittänyt näihin päiviin asti, ovat peitteisen metsänhoidon, jatkuvan kasvatuksen metsiä. Hyvin ovat kelvanneet ja voi olla, että niiden tuottoa jäädään kaipaamaan. Toisin on tänä päivänä, kun ei ole oikein käsitystä peitteisestä metsänhoidosta ja tarjoillaan jk mallia, jossa kasvatettavan puuston luokitus puuttuu. Perälaudaksi lakirajat tuskin riittää ja käsitys hoidetuista jk metsistä ja kasvatettavista puustopääomista ontuu. Jk vastaavilla puustopääomilla ja jatkuvasti tuottavana, menee ylikin jaksottaisen tuoton.
Yksi laadukas koivunrunko riittää hyvänä siemenvuotena siementen (norkkojen) keruuseen ja kylvöön hajakylvönä. Aloittajan kannon-nostojälki on ihan hyvä vaihtoehto siihen. On toiminut. Norkkojen kuivaus esim. huoneen lämmössä ja säilytys viileässä kuivassa varastossa. Kilossa kuivattua koivun siementä on 1-2 milj. itävää siementä, että kyllä niillä metsää saa aikaiseksi. Vähällä vaivalla ja lähes nollakustannuksilla. Jälkitöitä riittää, mutta myös hirvet sen tietävät. Herkkuturvat viimeistään juhannuskesällä, kun taimet ovat parhaimmillaan, ottavat osansa.
Kysymyksen asettelusta mieluummin kuin villeistä väittämistä. Tuskin on kiistäminen sitäkään, että Jk metsänhoito ja jk puusta käytävä kauppa ovat vaiheessa. Jos pitää paikkansa, että metsänhoidon suosituksissa kasvatettavia puustopääomia ei ole määritelty, ei ole luokiteltu, on vain lakirajat. Samoin puukaupassa, luokitellaan alempiin. Perälauta jää uupumaan, mutta tuskin siitäkään on epäselvää – perälautoja haetaan, mutta se tapa miten niitä perälautoja haetaan, menee helposti valtaapitäviltä hoitomuodon torjumiseen.
Tiedä kannattaako odotella, helposti menee odotellessa ja keisari jää ilman vaatteita. Tuskin kannattaa panta seurantaakaan väheksyä, yksi mittaustapa muiden joukossa. Paremminkin ongelma tuntuu olevan, ettei tuloksia ole olemassa, ei ainakaan hyväksyttäviä tuloksia. Pitkäaikais-seurantaan menee ja eihän kymmenessä vuodessa vielä ole ehtinyt muodostua käytännön tuloksia, nekin pystymetsään seurattavia, kun niitä valmiita jk metsiä ei ole olemassa, laki on sen kieltänyt. Turhaa väheksyntää, esim. kehysmittauksella voidaan saada vertailukelpoisia tuloksia yhden kasvukauden aikana. Seurantaan rinnan parhaassa kasvussa olevia jaksottaisen ja vastaavasti parhaassa kasvussa olevaa jk metsää ja loppu on historiaa.
Onhan Perko toistuvasti antanut tuloksia monella eri tapaa. Eivät ole jostain syystä kelvanneet, meneekö yli ymmärryksen, kieltämättä panta on aika paljonkin erilaisesta seurannasta, perinteiseen seurantaan verrattuna. Kehysmittaus (panta) on nopea ja yksinkertainen tapa tehdä mittauksia, on tarkka ja lahjomaton tapa seurata esim. tilavuuksia, sama näkyy kakkaroista. Voidaan seurata vaikka jaksottaisen ja jatkuvan kasvatuksen eroja ajassa ja tuloksia saadaan välittömästi.
Haitta se on sekin, jos peitteinen metsähoito sitoutetaan suojelun ja virkistyksen hyväksi. Eikö olisi paikallaan käyttää peitteistä metsänhoitoa yleismenetelmänä, hyödyt tulevat käyttöön täysimääräisinä sitäkin kautta. Se on vähän kuin hirvipolitiikassa, maanomistajan kontolle hirvien laiduntamiset haitat, kustannukset tuppaavat jäämään.
