Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Suosituksen mukaista jk metsänhoitoa on muutakin, ei vaan suometsänhoitoa ja metsänhoidon yhteensovittamista myös, ei vaan pois heitettävää. Ettei jk metsänhoito mene liikaa ”taloudellisten ja ympäristöllisten tavoitteiden mukaiseksi” on uskallettava myös avohakata. Jos metsä ei jostain syystä uudistu tai jos on tarve uudistaa esim. valopuille, onhan se avohakkuun mahdollisuus pidettävä.
Tuo mehtäukon yhtenäinen tarkoittaa hyvinkin jaksottaisen taimistoja, jotka korjuussa voidaan säästää, hänen mielestään. Peitteinen metsänhoito ei ole ”yhtenäistä”, on erirakenteista. Metsissä, joita kasvatetaan vesakoitumisen kynnysarvon paremmalla puolella, eivät ole pusikoituneita. Siinä mielessä peitteisessä metsänhoidossa ennakkoraivaus ei ole tarpeen, ei edes näkemäraivaus. Jos siellä tyvellä on joku alikasvos, se ei estä korjuuta ja peitteisessä metsänhoidossa raivaushyöty saadaan, kun raivataan korjuun jälkeen
Metsuri motokuski, tarkoitan kehityskelpoisia luonnon taimistoja ja nuoria metsiä, jotka korjuussa on syytä ottaa huomioon ja säästää. En avattavaa (pien)aukkoa, joka mahdollisesti taimettuu? Tätä on pidettävä myös Perkon toimintatapana. Suosituksissa tässä mielessä voi olla valuvika, joka on ymmärrettävä. Urakoitsijat ja klusteri suosivat ympäristöä, jossa alikasvusto raivataan. Paljon on tuhlattu kehityskelpoisia taimistoja ja nuorta metsää aukoksi?
Ei ole näkynyt vihreitä eikä muutakaan luontoväkeä’? Mukavertailut saavat klusterin puunkäytön kannalta kannatusta, mutta voivat olla metsänhoidon kannalta lyhytnäköistä ja taantuvaa politiikkaa. Kujalan/Pukkalan laskelmalla turvataan optimi puustopääomalla ja optimi korjuun poistumalla, metsän kasvu ja hoidon jatkuvuus. Nämä ovat asioita joita nostetaan täällä koko ajan tikun-nokkaan ja todistellaan jopa alituoton laskelmilla?
70 luvulla oli vielä ajatus peitteisestä metsänhoidosta. Nyt 40-50 vuotta myöhemmin valitettavasti, ajatus peitteisestä metsänhoidosta on hiipunut. Puhumattakaan ohjatusta metsänhoidosta, joka on paljon muutakin, ei vaan pienaukkohakkuuta ja poimintahakkuuta. Jos voidaan puhua edistyksellisestä metsänhoidosta. Peitteinen metsänhoito pitää sisällään kaikki metsänhoidossa käytettävät hoitomuodot?
On siinä aloituksen tuotto täyteen metsään, tarvitaanko vielä lopetuksen tuotto, että antaisi paremman tuloksen? Tulossa on päätehakkuu, josta laskenta jatkuu eteenpäin, todellisten kustannusten mukaan. Tämän laskelma antaa 12 prosentin paremman tuoton avohakkuuseen verrattuna. (Jatkuvakasvatus Kujala)
AJ: ”Yksinkertaista metsäekonomiaa”. Oli Kujalan/Pukkalan laskelma, ilman sijoitusvaikutuksia. On yksinkertainen ja selvä tuottovertailu. Valitettavasti on ”ideologian tai agendan” vastainen. Torjumiseen käytettään heti sivutolkulla asiatonta. Siinä mielessä ei mitään uutta kerrottavaa vuosiin ja laajemmin, ei vuosikymmeniin? Hoitomuodolla on kuitenkin lainsuoja?
Paljon tehdään hallaa metsänhoidolle ja metsien tuotolle. Uskotellaan jopa jk metsän tuotto jaksottaisen tuotoksi. Kylläkin puustopääomalla, jolla ei ole menestymisen mahdollisuuksia. Sen lisäksi ilmeisesti, kiistetään jk metsän mahdolliset sijoitustuotot vertailussa. On epätavallista vertailla metsänhoidon paremmuutta sijoitustuotoilla, epätavallisilla sijoitustuotoilla ja laskea hyväksi. On siellä jk metsän puolella hyväksi laskettavaa myös?
On tervetullut näkökulma metsänhoitoon. Se vie pitkälle, mutta kannattaa kuitenkin muistaa, että näkemysero vallalla olevan metsänhoidon välillä on tiukkaa, se on häilyvä ja on johtanut metsänhoidon eriyttämiseen. Vedotaan jalostukseen, maan muokkaukseen, teollisuuden puun saantiin, alempiin tuottoihin, jopa kansakunnan ja metsien tulevaisuuteen. Niin kuin se jollain tavalla olisi pois metsänhoidosta. Tevetuloa mukaan, hyvän metsänhoidon puolesta!
