Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Tuossa edellä, näinhän se on niillä, jotka toteuttavat jaksottaista metsänhoitoa. Siinä ei ole epäselvää, mutta inttäminen voi olla turhaa. Samaan tulokseen päästään jatkuvapeitteisessä metsänhoidossa. Tutkimus sen osoittaa, hajontaa on, mutta sitäkin on puolesta ja vastaan. Olosuhteissa on eroa ja tavoissa. Esim. synteesiraportissa, 15 vuoden seuranta-aikana eri-ikäiskuusikossa, joka on normaali korjuuväli, ”ei aivan saavuttanut tasaikäisen puuston kasvun tasoa”. Ja ”ero kasvurektiossa oli sitä suurempi mitä voimakkaampana hakkuu oli tehty” Erot ovat pieniä ja on turhaa inttämistä valtaapitäviltä, yleistää yhden tuottajan tuloksia ja poskettomia väittämiä, joita täällä harrastetaan.
Valtakunnassa metsiä uudistetaan ja avohakataan entistä nuorempina, se ei voi olla vaikuttamatta tukkiprosenttiin.
Metsänhoito on liian yksinkertaista ollakseen totta. Peitteiseen metsänhoitoon ei pidä mennä, jos edellytyksiä ei ole olemassa. Sinne ei pidä mennä säkki päässä. Itse asiassa suorittava porras peilaa tätä ongelmaa ansaitusti. Voin olla väärässäkin, mutta tälle ilmiölle myös lain tulkinta pitää portit avoimena. Kysymys ei oikein ole jk metsänhoidosta, sen paremmin kuin jaksottaisesta metsänhoidostakaan, vaan enemmänkin metsänhoidon sotkemisesta. Ilmeisesti ollaan sitä mieltä, että kyllä se luonto hoitaa tehtävänsä. Vaan kun ei hoida, jää monta kertaa hoitamatta. Tähän kun lisätään merkittävät hoitorästit, epäonnistumisista ja suurin osa tulee jaksottaisesta metsänhoidosta. Ei oikein tiedetä mistä on kysymys? Tästä opetuksena, peitteinen metsänhoito on tietoista toimintaa. Sinne ei pidä mennä säkki päässä ja tämä kun tiedetään, molempia hoitomuotoja voidaan toteuttaa samassa metsässä.
Pidäkkeitä on muitakin, ei vaan runkoläpimitta. En tiedä Perzan metsänhoidosta ja en tarkoittanut omaa metsänhoitoani. Kirjoitin valtakunnan tasolla ja näin se valitettavasti on. Uudesta laista pidäkkeiden poistaminen vaatii uudelleen päivittämistä. Eihän laissa heittäytyminen omalle vastuulle toimi. Tilaisuus tekee ”varkaan”, niin kuin sanotaan. Viimeisen kymmenen vuoden aikana metsiä on putsattu, se ei voi olla näkymättä VMI tuloksissa. Runkoläpimitan palauttaminen, ikä, ilmastosyyt, mitä vaan esim.
AJ: Väitän edelleen kuidun osuudet tilastoissa. Silmäilin jostain sen mitä esitin, niin se on keskimäärin, kuidun osuus avohakkuissa oli keskimäärin vähän vaille puolet ja tukin osuus kokonaishakkuista, oliko kolmannes vai neljännes? Visan osuudet ovat kunnioitettavia, kertoo metsänhoidon mahdollisuuksista, niin myös vaihtoehtoisen metsänhoidon mahdollisuuksista, mutta myös virheellisistä tiedoista, joita täällä mielellään tarjoillaan.
Se voi olla muuan savolaisukon tilasto, kun aikoinaan savolaisukko tilasi leimausporukan jk metsäänsä. Paljonko teillä on puuta tässä metsässä. No, on sitä ’aenae tuhatkaks-sattoo mottia’, tässä ’mehtässä’. No, ’kuulkeepas’ nyt isäntä, tässä metsässä on kyllä niin paljon puuta, ettei tätä ’mehtee pysty ennee’ harventamaan. Se on alettava ’kuatamaan’ suoraan tuosta reunasta.
