Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Mehtäukon mielestä jk metsistä harsitaan myös mahdollisia tukkikokoisia puita… Pitäisikö ostomiehelle asettaa ehdoksi, ettei saa maksaa enempää, että olisit tyytyväinen. Onneksi maksavat vielä puusta, tiettyjä kartellin tunnusmerkkejä nämäkin.
Ei voi välttyä kysymykseltä jk. Vastaukset voi olla henkilökohtaisia tai jopa periaatteellisia. Elämää metsissä on muuallakin, ei vaan suometsissä.
Ei pitäisi metsän ulkopuolisten tuottojen antaa määrätä, jos metsän tuotto pilataan avohakkuulla. Parhaassa arvokasvussa olevan metsän edelleen kasvatus on eri asia. Yli 25 cm siemenpuita ei vielä ensiharvennuksilta tavata ja jos tavataan, on kyseen alaista hyväksyä ensiharvennusmetsää siemenpuumetsäksi. On siihen kriteerit aikanaan olleet olemassa.
Ei se mihinkään ole muuttunut. Kuitupuukokoisia siemenpuita käytetään tällä hetkellä ja se on virhe. Se on metsänhoidon kannalta virhe ja on puiden siemenen tuottokyvyn kannalta virhe. Ennen aikaan metsän parhaat puut säästettiin siemenpuiksi. Puolihuumorilla on suhtauduttava, että ensiharvennusmetsät ovat siemenpuumetsiä.
On suunnilleen sama asia, ettei ensharvennukselta kerätä käpyjä ja ettei ensiharvennuspuita käytetä siemenpuina. Tällainen kielto oli ja toisaalta läpimittaluokat estivät sen.
On mukava katsella jk metsiä, jotka eivät ole hiipuvia. Ovat puustopääomiltaan tuottavia. Onko sillä väliä, onko tuottava metsä sitten jaksottaista tai jatkuvaa. Hoitomuodoissa on eroa, mutta tuottavan metsän ominaisuudet ovat kuta kuinkin samat. Paljon näkee tällä hetkellä männyn siemenpuuasentoja, jotka ovat kuitupuukokoa. Niiden siemenen tuotto on heikkoa ja ennen aikaan kävyn keruussa oli ohje, ettei käpyjä saa kerätä kuitupuista.
Mitenkä tuohon AJ:n kysymykseen oikein vastaisi. Tuleva jk metsä ei ole jaksottaisen hakkuussa poistettava aluspuusto. Tuskin myöskään jk hakkuussa poistettavan ylispuuston jälkeinen jääväpuusto. Lopputulos on sama, mutta siellä jossain välimaastossa jk metsät ovat. Tilan antaminen metsän kasvulle ja uusiutumiselle. Siinä mielessä VJJ kiinnittää huomiota tärkeään asiaan, jos vaikka toteuttaakin jaksottaista metsänhoitoa.
Se on metsä (valtapuusto) helppo saada tuottamattomaksi (hiipuvaksi), kun hakataan puut pinoon ja jäljelle jäävän metsän uskotaan toipuvan ja tuottavan. Katkos siinä tulee ja toipuuko koskaan. Eri asia on kasvavat ja kehittyvät metsät ja säästettävä valtapuusto, jonka hyväksi toimenpiteitä tehdään. Hoidetut jk metsät (metsä uusiutuu ja tuottaa), voi olla pitkiäkin aikoja edelleen kasvatusta tai kasvatetaan jatkuvasti. Näkee sen hoidetuissa jk metsissä, miten metsä tuottaa.
On ollut molempia hoitomuotoja ja korjkuuta on tehty manuna että konekorjuuna. Ei ole estettä jk metsänhoidolle, korjuuolosuhteita on seurattava, kovat pakkaset rajoittavat myös jaksottaisen korjuuta. Tuosta sisäistämisestä, voi olla myös päinvastoin. Vaikeuksia tuntuu olevan sisäistää jk metsänhoitoa ja korjuuta jk metsissä. Psp. Jk metsät ovat myös hoidettuja metsiä ja tuohon tilakysymykseen tuskin on paljonkaan eroa hoitomuotojen välillä.
Esitetään kestoväittämiä tarinasta toiseen. Mitä eroa on jk korjuulla ja jaksottaisen korjuulla. Mistä mahtaa johtua, että jaksottainen korjuu onnistuu, jopa taimistot säästyvät ja jatkuvan korjuussa pilataan metsät. Eihän se näin mene. Jk metsänhoidossa tilaa on enemmän, puustoa on vähemmän, metsät ovat väljemmässä asennossa. Siellä on tilaa toimia siinä kuin jaksottaisessa metsänhoidossakin. Kyseenalaistetaan jopa metsien inventoinnin tulokset, jotka ovat kääntyneet laskuun. Päinvastaiseen suuntaan ja jos teollisuus joutuu supistamaan tuotantoaan, johtuu näistä tuloksista. Kerskutaan jopa nolla kantohinnoilla. Tallintakaa nousee ihmeellisiä tarinoita?