Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
AJ: On nykyisten suositusten mukaista, että mo. joutuu odottelemaan syntyykö taimia vai ei. Tuskin kannattaa siihen vaiheeseen mennä, sillä toimivan ja kehittyvän jk metsän lähtökohta on valmiit kehityskelpoiset taimistot ja uusiutuva metsä. Ainakin edellytykset taimettumiselle ja metsän uusiutumiselle on oltava. Tuohon arvokasvuun, jk metsä tuottaa arvokasvua koko ajan.
AJ: Ei se ole puuston rakenteesta, vaan tavasta toteuttaa jk metsänhoitoa. Huonoksi koettu tapa jk metsänhoitoa on paljaaseen maahan. Mahdollista on sekin, mutta toisaalta, mikä estää toteuttamasta jk metsänhoitoa hoitotavasta riippumatta. Nyky suosituksilla toimiva tapa jk metsänhoitoa on, käyttää kehityskelpoiset taimistot ja uusiutuvat metsät hyväksi. Tarkoittaa jk metsänhoidossa, jää turha vaihe pois ja odottelu, taimettuuko vai eikö taimetu, uusiutuuko vai eikö uusiudu. Tällaiset uusiutumattomat metsät kannattaa ottaa heti suosiolla jaksottaisen metsänhoidon piiriin. Konsultointia siinä varmaan tarvitaan.
Tuskin on ylöskirjattu, etteikö siemenpuilla (esim. rko) tai kaksijaksoista metsän kasvatusta voida toteuttaa jk metsänhoitona. On kovin yksipuolista metsänhoitoa, jos yleisesti käytettäviä hoitomuotoja omitaan toiseen hoitomuotoon. Vaikea jk metsänhoitoa on nähdä ahtaissa rajoissa, kuten poimintaa ja pienaukkoa. Ja nekin usein paljaaseen maahan ja rinnastetaan avohakkuisiin.
AJ:n käännösohjelmaan sisältyy selvä kytkentä jaksottaisen metsänhoidon hyväksi. ”Ellei taimia sitten synny, ei ole jatkuvuutta, mutta sitten metsän voi uudistaa”. On turha vaihe metsänhoidossa, metsää seisotetaan tuottamattomana ja usein vajaatuottoisena (hakataan liian harvaksi) ja seisotetaan pitkiäkin aikoja. Aika huonosti käy perusteluksi jaksottaisen metsänhoidon hyväksi.
Tuskin kannattaa toiminnalla (”poiminta”) tavoitella uusiutumattomia jk metsiä. Niitä suositellaan, mutta lain suositus tässä mielessä toimii aika huonosti. Kannattaako myöskään pyörää keksiä uudestaan, se toimii ja jk metsille tilaus on aina olemassa. Perko ei raivaa jk metsiä, kun raivaustarvetta ei ole. Jonkin laista pyörän uudelleen keksimistä täällä tarjoillaan, eihän jk:n tuotto ole yksittäisissä puissa (korko), vaan jk metsässä, josta tuottoa saadaan määräajoin. Jk metsät eivät myöskään ole ennakko raivattavia metsiä, häiritsevien aliskasvustojen raivaamisella tarkoitetaan jaksottaisen metsiä.
Poimintahakkuut varsinaisesti eivät ole jk hakkuita. Jk hakkuiden käsite on paljon laajempi. Hyvin riittää Pukkalan, Kujalan, Kettusen, monen muun ja omat kokemukset jk metsäksi. Hoidetuissa jk metsissä on vähän raivaustarvetta ja sen ajankohta on mieluummin hakkuun jälkeen. Ennakkoraivattavat, alta putsattavat ja toisaalta hoidon puutteessa olevat metsät ovat jaksottaisen metsiä. Saadaan niistäkin jk metsiä, mutta nyt huomattavan suuret hoitorästit pyritään purkamaan, esim. tukiaikaa puolittamalla. On hyvä metsänhoidon toimenpide sekin.
Taimettuu metsä kuusellekin ja ei tarvitse pelätä maan-nousemaa. Ei ole paha ongelma enää keskisessä Suomessa ja Savo-Karjalassa. Mutta voihan metsänhoidossa käydä huonosti, kuin Suomen budjetille, tuhlataan enemmän mitä tienataan. Huonosti voi käydä metsänhoidossa, kasvu-uralle olisi päästävä siinäkin. Paksun puun kasvattaminen tuottaa aina ja sitä voidaan tehdä hoitomuodosta riippumatta.
Voi välttyä myös liialliselta heinän ja vesakon torjunnalta. Pääomavaltaisissa metsissä hoidon jälkitöitä on vähemmän. Ns. vesakoitumisen ja heinettymisen kynnysarvo pitää siitä huolen ja vähentää luonnostaan hoidon tarvetta. Riittääkö viisi vuottakaan ”roinan” kurissa pitämiseen. Ainakin puukauppatili viivästyy.
Se on mehtäukolla ylivoimaista sisäistää. Niin kuin kerroin, en ole ensimmäisiä vapaaehtoisia maksamaan puukaupasta ja metsänhoidosta. Ja jos siihen sisältyy vielä ylimääräistä. Olipa sitten laillistettua tai laitonta metsänomistajan puilla käytävää kauppaa. Voi olla suoranaista pöllimistä. Totean vaan, siinä on marginaalia metsänomistajan toimia myös omana toimialana. Etunsa on tässäkin ja se määritetään ja arvotetaan eri tavalla. Yhtiöt ostavat puuta myös tienvarresta. On myös uhkia, joilta voi välttyä, esim. metsien liian vähäpuustoiseksi tai harvaksi hakkaamiselta.
