Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Vähillä hoidon toimenpiteillä olet päässyt Timppa. Metsän kasvun potentiaali menee sinne, minne se on tarkoitettu ja vähentää hoitotöitä.
Puuki ja Visa. Teidän jk metsät ovat kovin harvoja ja tuottamattomia ja kasvavat paljon vesakkoa. Ns. vesakoitumisen kyynnysarvon paremmalla puolella, tilanne on paljon parempi ja raivaustarvetta on paljon vähemmän. Peitteisessä hoitomuotona on raivaustarvetta muutenkin paljon vähemmän. Nyt on mentävä.
Siinäpä ne tärkeimmät tällä kertaa, kovin vähäistä on anti hyvän metsänhoidon puolesta. Huomasin tuossa, raivuut kannattaa tehdä korjuun jälkeen. Sillä peitteisessä metsänhoidossa (jk) ei ole korjuun esteitä ja jäävä puusto jää toivottuun tilaan. Jaksottaisessa rehdään ennen korjuuta ja metsä jää puistomaiseen tilaan. Ei riitä, että taimistovaiheessa voi olla useita raivuukertoja ja kasvatusvaiheessa lisää. Voi olla vielä korjuukertojen välissä. Kovasti tietättää töitä vesakon ja aluspuuston kurissa pitäminen. Tulee kalliiksi yhteiskunnalle ja samalla tuhotaan metsänhoidon jatkuvuus. Peitteisessä metsänhoidossa näitä ongelmia ei ole. Kun katselee teiden varsia, hoitamattomia metsiä ja pusikoita näkee paljon. Hoitorästejä on paljon ja voi olla, että tällä menoa ovat lisääntymässä.
Voi olla molemminpuolista, aika huonosti ovat ns. asiantuntijat jk metsänhoitoa puoltaneet, jos ollenkaan. Eihän sille mitään voi, jos aate on vahvempi kuin tieto. Vaikea jk:ta on saada puhumalla tuottamattomaksi tai toimia asintuntijana, jos ei hallitse luontaista metsänhoitoa tai jk:ta. Siinä käy juuri niin kuin täällä kerrotaan. Ei taimetu ei uudistu, on viljeltävä ja tuottavat jk metsät ovat taantuvia.
Ainakin palautteen antaminen jk:n torjumiseksi on ollut 100 prosenttista. Pidetään viihteenä ja ihmisten pelotteluna. Pettymyksistä, eiköhän ole lain laatijalta, on viisaudessaan saatu lakiin, mutta tavalla, joka sopii harsintajulkilausumaan. Jk:ssa paljaan maan sadan kuution ja sen alle puustopääomia käytetään, kun puustopääomat tutkimuksen ja metsien tuoton kannalta kuuluisi olla tuplat kahdensadan.
Tolopainen on oikeassa sukupolvenvaihdoksen ja lahjaveron suhteen ja Perko metsänhoidossa ja sen tuotoissa. Eihän tämä keskustelu etene, jos pitäydytään tiukasti vastakkainasettelussa ja tässä tapauksessa metsänhoidon suosituksissa, jotka eivät kelpaa jk metsänhoidon vaihtoehdoksi. Jk metsänhoito edellyttää taimettumista ja metsän uusiutumista. Eihän paljaan maan vaihtoehto kelpaa, sitä nyt tarjoillaan, mutta myös arvostellaan ja onhan se laissa. Hyväksytään sitten rusinat pullasta, otetaan 2-3 kertaa, jonka jälkeen viljellään. Ehkä tämä ei ole se tapa jk metsänhoidoksi, mutta onhan se urakoitsijoille mieleen. Eivät ole taimistot ja uusiutuvien metsien varominen haittoina ja saahan teollisuus puunsa halvemmalla ja helpommin.
