Käyttäjän jpjulku kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 297)
  • jpjulku jpjulku

    Jos suomalaisen metsäomistuksen keskikoko on 20-30 ha, jää yhtiömuoto käytännössä haaveeksi. Kirjanpidot, tilinpäätökset omaisuuden valuointeineen, tilintarkastukset jne. Pääomaliikkeet yhtiön ja omistajan välillä nekin verotuksellisesti rajallisia.

    jpjulku jpjulku

    Tämä ketju liittyi metsävähennykseen.

    jpjulku jpjulku

    Panu, noinkin sen voi nähdä. Kuitenkin jos markkina on ns. tehokas, verotuselementti tulee huomioiduksi tilan ostohinnassa. Jos ajatellaan tilannetta tilan myyjän näkökulmasta, hänen vaihtoehdot ovat hakata puusto ennen kauppaa ja myydä tila ”tyhjänä”, tai myydä tila puusto päällä. Hankintameno-olettama ja ostajan metsävähennysoikeus yleensä puoltavat jälkimmäistä vaihtoehtoa. Mikäli metsävähennystä ei olisi, tämän kuuluisi tehokkaiden markkinoiden hypoteesin mukaan vaikuttaa täysimääräisesti tilan arvoon eli kauppahintaan.

    Ps. Osingoissa ”pörssivähennys” on 15 %.

    jpjulku jpjulku

    Kahlschlagin ajattelussa ei ole siinä mielessä logiikkaa, että puun myynti rinnastuu lähinnä osinkoon, ei osakkeen luovutusvoittoon. Ei osingonsaaja saa vähentää osinkotulosta mitään osaa osakkeen hankintamenosta. Metsätilan myynti taas rinnastuu osakkeen myyntiin. Sama 100 % hankintamenon vähennys toteutuu myös metsätilaa myydessä.

    Toisekseen perintöverotusta en lähtisi sotkemaan ollenkaan tähän tuloverokeskusteluun. Perintöveroa maksetaan samoin periaattein kaikista omaisuuslajeista. Perintöveron tarpeellisuus ylipäätään on oma keskustelunsa.

    jpjulku jpjulku

    Aloittaja kertoi jo avauksessa totuuden 🙂

    Minä näen koivun eräänlaisena vakuutuksena. Jos kuusen kasvupaikalla kasvattaa puhtaan kuusikon, on taloudellinen lopputulema parhaimmillaan parempi kuin koivusekoituksen kanssa. Tässä on kuitenkin riskinä hyönteistuhojen lisäksi juurikäävän leviäminen ja maaperän liika happamoituminen, joita kaikkia riskejä koivusekoitus pienentää. Jos jättää koivua sekaan, on kasvatus ajan yli vaikeampaa ja työläämpää, ja kenties menettää sen ihan huipputuoton.

    Lisäksi kun puhutaan esim. 60 vuoden kiertoajasta, joutuu väkisin ottamaan myös kristallipalloa käteen. Kukapa meistä tietäisi puulajien suosiota saati hintoja 60 vuoden päähän? Maailma voi nykyään muuttua aika nopeasti.

    Jos uudistan tänä päivänä esim. MT-tyypin maapohjaa, niin istutan sinne kuusta ja kylvän mäntyä. Koivua pyrin myöhemmin saamaan sekaan sen 10-20 %.

    jpjulku jpjulku

    Unohda suolat, etikat ja astianpesuaineet. Kasvinsuojelututkinto netistä ja paikalliseen Hankkijaan ostoksille. MCPA puuvartisille, ja jos haluaa poistaa kaiken vihreän, niin sitten glyfosaatti. Jos haluaa pidempiaikaisen ratkaisun, niin kannattaa käsitellä tienpenkatkin.

    jpjulku jpjulku

    Minä olen ymmärtänyt, että jos kasvukausi metsäpuilla alkaa aikaisin, se myös päättyy aikaisin.

    jpjulku jpjulku

    Koivun pystykarsinta tehdään nimenomaan keskikesällä lehden aikaan.

    jpjulku jpjulku

    Kuopion Energia on rakentamassa 5,4  miljoonaa euroa maksavaa sähkökattilaa. Toisaalta yhtiöllä on yhä kahdeksan polttoöljyä käyttävää lämpölaitosta. En oikein osaa  nähdä suoraa yhteyttä Pohjois-Savon MHY:n päätöksen ja lämmöntuotannon sähköistymisen välillä. MHY lopettaa koko korjuupalvelunsa, ei pelkästään energiapuun. Kisa energiapuumarkkinoilla on koventunut, kun siellä toimivat nykyisin myös isot metsäyhtiöt.

    jpjulku jpjulku

    Nostokoukku, se mikä on pätenyt joskus muinoin, ei välttämättä päde enää tänään.  Ajat muuttuvat, niin myös metsänkäyttö ja puumarkkinat.

    Jos on 10 ha palsta, noin suuren määrän noin suuria koivuja kaataminen maahan ennakkoraivauksessa on taloudellisessa mielessä ollut varmuudella hölmöläisen homma!

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 297)