Käyttäjän Juniori kirjoittamat vastaukset
-
Samaa mieltä, JK-kasvatuksessa on kyse kiertoajan pidentämisessä. Jos tämä myönnettäisi ääneen ei olisi tarvetta vängätä JK-aiheesta eikä kenekään tarvisi fantasoida avohakkuiden kieltämisestä.
Kiitos kurki kommentista, en ollut hoksannut latvan vaihdon mahdollista vaikutusta asiaan. Pitää tutkailla sillä silmällä taimikkoa uudestaan. Kuvan taimikko tosiaan naapurin taimikko taitaa olla alle hehtaarin laikku.
Kiva kuulla ettei tervaleppä yhtä tuhoaltis kun muut lehtipuut.
Niin ja tuhohommista, jänöjussit ne varmaan suurempi riski jalopuille kuin hirvet, hirvi nyt oli vain kielenpäällä.Nyt uudistukseen tulevat kuviot olivat 100% kuusikoita joten epätodennäköistä että kyseessä on männynjuurikääpä, kuusenjuurikääpä ei mäntyyn mene, toisinpäin kyllä menee.
Sekametsäsi männyt varmaan luontaista alkuperää? Itsekkin olen nähnyt enimmäkseen rumia mäntyjä rehevillä paikoilla oletettavasti jalostamatonta alkuperää, tiedä sitten miltä näyttäisi jos olisi valiosiemenistä perustettu.
Tervaleppää ja jalopuita kiinnostaa kokeilla mutten isompia aloja niitä ainekaan vielä ala laittamaan, sen verran epävarma markkina. Olikos niin ettei tevealeppä maistu hirvelle?
Kyllä toistaiseksi, pitäisi oppia lukemaan oksien kasvukäyriä kerkeääkö 20mm oksa tuossa korkeudessa kuolla ennen kun saavuttaa yli 40mm jolloin pilaa tyvitukin.
Millä perusteella savikolla ei kasva mänty? Olen kuullut päinvastaista. Kylvö tuskin onnistuu mutta meinasinkin istuttaa.
Kyselen vaikeita kyssäreitä mihin ei välttämättä voi antaa yksiselitteisiä vastauksi, mutta koulussa sanottiin ettei ole tyhmiä kysymyksiä.
Jos maapohja on varmasti hyvin taimettuvaa ja haluat nuukailla kustannuksissa, laita kuusia lapio/kuokkaistutuksena harvaan ja anna väliin tulla mitä tulee. Edelyttää toki reipasta raivaussahan laulattelua taimikkovaiheessa, niinkun yleensäkkin.
Jos on täystiheä normi taimikko niin puusto maksaa uudistus ja hoitokulut takaisin toisen harvennuksen kohdalla ja vähän päälle.
