Käyttäjän Juniori kirjoittamat vastaukset
-
Mielenkiintoisia salaliittoteorioita.
”Nostaa hinnan 70 € niin ei se tappio siitä kasva, ovat sillä hintaa ostaneet ulkomailta.”
Eikö tuohon hintaan kannattaisi myydä kaikki metsät pois ja alkaa haalia kuitupuuta ulkomailta suomeen?
En tiedä mikä perko on miehiään, mutta yleisesti salaliittoteorioista.
salaliitoteoriat usein yhdistetään jonnekin maailmanpolitiikka globaalit tapahtumat CIA -akselille vaikka todellisuudessa erilaisiin salaliittoihin uskoo myös ylpeästi tutkittuun tietoon ja instituutioihin luottavat kansalaiset.
-Vihreät uskovat että suurin osa suomen metsäasiantuntijoista ja metsänomistajista haluavat pahaa pahuuttaan maksimoida kuitu ja energiapuun määrän jaksollisella kasvatuksella vaikka tämä on tappiollista metsänomistajalle. Tukkipuusta tehdään kuitu- ja energiapuuta ihan vaan vittuilakseen vaikka tämä on kallista maanomistajalle. JK-kasvatuksella saisi valtavasti suuremmat tuotot ja myös luonto pelastuisi mutta pahuuttaan metsäväki ei halaua tätä tehdä.
-Eräiden metsänomistajien mukaan motokuskit tekevät tukit kuiduksi. Näin toimitaan vaikka urakoitsija saisi tukista enemmän rahaa. Puunostajan ja urakoitsijan välinen salaliitto, urakotisija saa tiskin alta tehdyista kuiduista ekstraa.
-Metsäteollisuus myy tyhmyyttään ja pahuuttaan halpaa sellua ulkomaille ja pitää suomea afrikkana. Metsäteollisuus voisi ihan helposti jalostaa kaiken sellun itse lopputuotteiksi ja näin tienata ihan sikana vientituloja lisää suomelle. Mutta metsäteollisuutta ei kiinnosta raha, vaikka sitä olisi helposti tarjolla. On se kumma kun pörssiyhtiötä ei voiton tavoittelu kiinnosta.
-Menee jo hieman ohi metsästä, mutta työnantajat antavat aina parhaille työntekijöille potkut! Mitä enemmän tuot rahaa taloon sitä todennäköisemmin saat potkut, yrittäjiä kun ei kiinnosta raha.
Meni luvut sekaisin, istuttaisin keskimäärin 3m välein kuusen taimet eli 1111,11 kpl/ha tiheyteen. Kuokkaistutuksena, niin mahdollinen turha työ pois (ja normaali ensiharvennus pois) kaiken järjen mukaan pitäisi olla julmaa järeytymistä vs. 1800 kpl/ha. Särkymävaraa toki ei ole. Tekisi mieli kokeilla. Lupaan etten kokeile pellon metsityksessä.
Ostokohteilla varttuneissa ra-koivikoissa tuntuu olevan ennemmin sääntö kun poikkeus että harvennukset tehty myöhässä (vanhoista metsänkäyttöilmoituksista) ja tukkiprosentit ja ikä osoittaa että kaikilta kasvukäyriltä pudottu. Osa näistä on ollut näennäisesti ihan oikealla kasvupaikallakin, rehevillä rinteillä.
Onkohan tämmöisissä koivikoissa korkeampi lahoriski missä kasvu taantunut, väärän maalajin tai unohdettujen harvennusten tähden? Toisaalta eikös +60 v. kuusikon sekapuuna päätehakkuuikään kasvananeet rauduskoivut ole usein laatutyviä?
Tuosta väärästä maalajista vielä, onko rauduskoivun taimivaiheen kasvu tyypillisesti hidasta savimaassa, vai tyssääkö kasvu vasta x kohdassa?
Siihen tiheyteen mitä muokkari sattuu tekemään. Jos jostain syystä istuttaisi ilman koneellista maanmuokkuasta istuttaisiin varmaan 900kpl/ha.
*1100kpl/ha
Kuinka vanhaksi koivua on mielestänne ”turvallista” kasvattaa ennenkuin laho yleistyy iän myötä?
Myynnissä olevia metsätiloja katselleena olen törmännyt usein yli 40 v. koivikoihin jotka ovat vasta hiljattain harvennettu toisen kerran ja tukkiprosentti 10-30%.
Edit. Rauduskoivuista kyse
Ehkä jos koivukoidusta maksettaisiin 100€/m3 voisi kääntyä kannattavaksi. Mikäköhän olisi teoreettinen maksimikoko mihin koivi voisi kasvaa n. 15 v. aikana ajouralla harvaan istutettuna.
Näin yhteenveto kuinka kauan glyfo pitänyt siis rikkaruohot aisioissa raatilaisten palstoilla?
Ruiskutus kesän jälkeen kaksi kesää vai enemmän?
Jean S totesi että asiallinen mätäystys riittää ensimmäisen vuoden, näin itsekkin uumoilin vaikkei kokemusta pellonmetsityksestä itsellä ole.
Jos luottaa mätästyksen voimaan ja glyfon vaikutus vain kaksi vuotta, perjaatteessa glyfolla säästyy vain yhden kesän tamppailut?
Jos päättyisi glyfoa käyttämään uskaltaisiko istuttaa kuuset samana syksynä? Eli heinäkuussa glyfo, mätäystys elokuussa ja kuusentaimet heti perään?
Nooh eihän siinä pilattu kun suomen parhaita taimenvesiä.
Maalaji suurella todennäköisyydellä savea tms. ainoa kysymysmerkki kuinka paksu mullos puhtaan kivennäismaan päällä. En älynnyt kaivaa kuoppaa ennen talvea.
Jes kerranki pääsis kunnolla tamppaaman, kun se eräs jk-mies aina siitä puhuu.
Koivulla ei varmaan tamppaustarvetta, tosin kun katselee kuinka vahvasti 30 v. vanhat peltokoivikot yhä kasvaa heinää niin siinä tulee seuraavalla puusukupolvella taas tamppaus ajankohtiaseksi jos haluaisi kuuseen vaihtaa.
Kova myyntipuhe kokeenelta, pistää miettimään.