Käyttäjän Kitsas kirjoittamat vastaukset
-
Jos 50 miljoonaa kuulostaa pieneltä, niin suosittelen katsomaan velkakello.fi sivustoa hetkisen. Sitä katsoessa voi jopa juolahtaa mielessä ajatus, että kulujamme pitäisi leikata. 200 miljoonaa on nelinkertainen summa, josta voisi puolet leikata kantaa pienentämällä. Ja kyllä, harrastan metsänhoitoa ja hirvenmetsästystä.
Numpin esimerkkitapauksessa näyttää olleen tähdet oikeassa asennossa. Minulla taas on sellainen tarina, että partio yritti pari vuotta sitten saada päätösoikeudellista päivystäjää kiinni siinä onnistumatta. Liekkö vuorokausi tuhrattu aikaa – taisi partion työvuoro pyöriä susiasian kanssa. Jos päivystävä komisaario tekee päätöksen, niin tuntikaupalla sen kirjaamiseen kaikkineen menee aikaa. Mitään päätöstä ei maassamme viranomainen tee suullisesti – kaikesta pitää tehdä dokumentointi, joka kestää päivänvalon.
Haja-asutusalueella vähenee harrastusmahdollisuudet ja se edesauttaa maaseudun tyhjentymistä. Näin saadaan ihmiset kaupunkeihin, kuten tarkoitus taitaa ollakin.
Onko Numpilla tiedossa millainen prosessi yleensä edeltää karkotuspäätöstä? Se ei tapahdu käden käänteessä, eikä sillä silti saavuteta mitään.
Nykyisen kaltainen toimimaton järjestelmä aikaansaa kielteisen kuvan susien puolustajista. Puolustajat kategorioidaan tiettyyn ryhmään ja vastakkainasettelu voimistuu entisestään.
Viime vuosituhannen loppupuolella eläessämme aika harva meistä tunsi elämämme ja eilinympäristömme olevan vajavainen vaikka maassamme oli susia tusinan verran. Nyt kun niitä on 500, tuntuu, että monelle kerrostaloasukkaalle olisi katastrofi, jos susikantaa leikattaisiin viidenneksellä.
Ennen kaikki oli paremmin – tai ainakin susitilanne.
Suomella on vielä liikaa rahaa käytettävissä tällaiseen turhuuteen.
Jos kaikki susista ja suurpedoista aiheutuvat kustannukset laskettaisiin yhteen, niin siitä saattaisi tulla liki 50milj. eur. summa. Yhtenä esimerkkinä poliisien ”karkotus”-tehtävät, joissa jätetään murtovarkaat ja muut nistit ryöstelemään veronmaksajia rauhassa ja partio ajelee huutamaan susilaumalle, että Hus tiehenne. Onko joku oikeasti sitä mieltä, että tässä menee poliisien työaika toteen? Oikeusasteissa kalliit tuomarit naputtelevat päätöksiä päivätolkulla. Aikuisten ihmisten työaikaa valuu hukkaa aika paljon.
Toivottavasti emme kuitenkaan koe uudelleen tilannetta, että rahaa haettaisiin ministereiden toimesta lakki kourassa kaukomailta asti 90-luvun alun tapaan. Jos näin kuitenkin käy, niin silloin aletaan jo etsimään säästöjä oikeistakin kohteista.
Anneli voi olla oikeilla jäljillä reviiriajatuksen kanssa? Yksi selitys ”entisen kaltaisiin – kasvamattomiiin” koiravahinkoihin voisi olla se, että nythän koiramiehet käytännössä ajelevat lumikelillä kartoittaen susia. Sellainen rinki, jossa susi on, jätetään metsästämättä. Lisäksi tieto susien kulloisestakin liikehdinnästä kulkee yli kuntarajojenkin. Kyllä näillä toimilla on vahinkoja ehkäisevä vaikutus. Autoiluahan siinä tulee koiranomistajille melkoinen määrä. Sulan maan aikaan on toki tarjolla vain näköhavainnot, joita ei enää monikaan jaksa suurpetoyhdyshenkiöille ilmoitella. Meidän alueella ei ole Trackeriin susihavaintoja juurikaan laitettu pitkiin aikoihin.
Samaa mieltä.
Jotenkin tuntuu siltä, että susien suojeluasiassa sellaiset ihmiset, jotka saavat elantonsa maa- ja metsätaloudesta, asuvat maaseudulla tai viettävät merkittävästi työn tai harrastuksensa puitteissa aikaa luonnossa, tulisi huomioida vahvemmin.
On ihan eri asia kaupunkitaajamassa tykätä susista kuin haja-asutusaluella iltaisin ulvontaa kuunnellessa.
Taisi meidän talousnobelistimmekin sanoa, että eurooppalaiset sääntelee itsensä hengiltä – olen siitäkin samaa mieltä.
Olin noin 10 vuotta sitten pienehkön kunnan susi-illassa ja siellä joku kirjanoppinut susiasiantuntija, jonka nimeä ei enää muista, sanoi tuolloin susikannan ollessa luokkaa reillu sata yksilöä, että sudelle suotuisa kanta on noin 200-250. Kun tuo tavoitekanta saavutettiin, nousi tavoite ja nythän kannan ollessa reipas 500, niin aina vaan osa kellokkaista vaatii lisää susia – miksi?
Valtion budjetissa lienee luokkaa 10 miljoonaa euroa suurpetovahinkoihin rahaa, eikä sekään taida riittää. Mielestäni tälle rahalle voisi olla parempaakin käyttöä.
Hirvieläinten tavoitekantaa nykyistä alemmaksi ja tämän hetkinen susikanta puoliksi.