Käyttäjän Kokenut kaiken tietää kirjoittamat vastaukset
-
Meillä kaikki vasat jo kaadettu, 1 ison lupa jäljellä. 2/3 metsästysalueesta kokonaan jahtaamatta, susien pelossa. Täällä oli ennen vasan lupia ennen aina yksi enemmän, kuin isoja, nyt on toisinpäin, eli 2 vasaa säästetään susille. Kerran on koira päästetty irti ilman hirvikontaktia. Ennen puoltapäivää on joka kerta lopetettu.
Metsänomistajallehan tuo verottajan antama oman auton käytön arvo on luokkaa se 0,27 Eur/ kilometri, ja esim. Maatalousyrittäjän vastaava luokkaa 0,5 eur/ kilometri. Tämä johtuu siitä, että metsänomistaja on yrittäjänä eri luokassa, ja hänen auton arvon alenemaa ei oteta tuota kilometrikustannusta laskettaessa huomioon. Miksi, kun lasketaan todelliset kulut, sen saa vähentää, mutta taulukkoarvoon sitä ei huomioida lainkaan? Molemmat siis omia autoja, ei kuulu kalustoon.
Naapurilta meni hakesysteemi rikki viime talvena, tai edellisenä. Joutui sähköllä lämmittämään. Ei mitään tuotantotiloja, talo ja talli. Kuukaudessa tuli liki tonni suurempi sähkölasku, kuin normaalisti. Minulla on varaajasta ollut ylilämpösuoja ollut rikki jonkin aikaa, ei tule sähkövastuksilla lämmitettyä, kun ei pysty. Fsc aukolla olisi sata mottia jättöpuuta, kai se tulee klapivarastoon pilkottua, eka oli tarkoitus myydä energiaksi jollekin suuremnalle firmalle, mutta omaan pinoon päätynee, osa ehkä myyntiklapiksi. Pääsee moottorisahaakin ulkoiluttamaan pitkästä aikaa.
Juu tässä taitaa olla se mainostettu ja todellinen totuus eri. Nikkeli ja typen ainekset taitaa edelleen tulla venäjältä suurelta osin. Typpi on sitä mitä oikeasti syödään. Saahan sitä ilmastakin, mutta silloin viljaa kasvaa vain joka toinen tai kolmas vuosi.
Eihän niitä tarvi tällä haavaa hakata, kun terminaalit on täynnä. Nyt olisi niistä tietäjistä pulaa, kun oma kristallipallo sumea, ja jokunen taimikko jäänyt siihen 2000-3000 tiheyteen. Pitäisi nähdä 3-10 vuoden päähän. Muutama haavikko harmittaa, olisi pitänyt laittaa sileäksi vuosi sitten. Mutta ehkä muut on niin tehneet, ja järeälle haavallekin on taas kysyntää kymmenen vuoden kuluttua. Se kaulaaminen muuten on parempi tapa, jos kehikon meinaa rakentaa, glyfosaatilla tulee energiapuuksi sopivampaa.
Näinhän se on, mutta kun männyt ei kasva siemenpuiden lähistöllä, miksi ennakkoraivauksessa komeimmat aliskasvoskuuset aina on siinä männyn tai koivun tyvellä, melkein kiinni?
Ei ole ihan pieniä nuo myllyt, viikonkin kun soittelee, niin useampi yhdistelmä menee löpöä, ei se ihan merkityksetöntäkään ole. Taitaa lämmön talteenottokin olla aika harvinaista.
Aika paljon muuallakin on tuota varavoimaa, ja tiedän että sitä on korkeimpien sähkönhintojen aikaan käytetty ihan sähköntuotantoonkin ilman pakkoa. On saattanut tulla toisille toimijoille ihan pyyntöjäkin käyttää varavoimaansa, kun sähköstä on pulaa, tai verkko rajoilla.
Ajokoneella varmaan voi pakittaakin, sermi pitää puut kyydissä.
Tämä onkin mielenkiintoinen kysymys, aika loivissakin rinteissä tuntuu moni nostavan kädet pystyyn, johtuuko tuo eroosion välttämisestä, vai olisiko niissä oikeasti korjuun kanssa ongelmia. Nousukykyhän taitaa olla noissa ”kitkarajoituksin” eli pito loppuu ennen muita kykyjä.