Käyttäjän Kometto kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 22)
  • Kometto

    Tänä kesänä on maksettu runkohintana kuusesta reilusti yli 80 €. Joten 200 m3:n arvo noin 16 000 €, jos pääosin tervettä puuta ilman lahoa. Hehtaarilla tuo puumäärä (200 m3) ylittyy rehevällä pohjalla helposti.

    Kometto

    Juuri kuten yllä kerrottu. Vaikka liito-oravahavainto olisi tehty 15 vuotta sitten, mutta elinympäristö on edelleen olosuhteiltaan oravalle sopiva, pitää puunkorjuu suunnitella niin, että elinympäristöä ei hävitetä tai heikennetä. Se yksilö, mikä paikassa on silloin 15 vuotta sitten elellyt, on kuollut jo vuosia sitten vanhuuteen. Mutta oravat lisääntyvät kuten ihmisetkin ja uusi nuori sukupolvi voi haavan vanhasta kolosta jo kurkkia. Näin tulkitaan, kun eurooppalainen hamsterikin lisääntyy hanakasti ja käyttää vanhoja pesäkoloja.

     

    Kometto

    Tuota Vaasan hallinto-oikeuden päätöstä ei ole julkisesti saatavissa vaan se pitää pyytää, vaikka tuolla edellä mainitun diaarinumeron perusteella. Jos päätös olisi julkisesti luettavissa, saattaisi se aiheuttaa yleistä vastarintaa, sillä se on vastoin luonnonsuojelulain 39 pykälää tehty.

    Kometto

    Mti-98:lle vastaus: Pesän ei tarvitse olla aktiivisessa käytössä (voi olla esim. vaihtopesä) eli suojavyöhyke suositusten mukaan edellytetään, mutta lain mukaan toimiessa pelkkä pesäpuu on suojeltu. Vaasan hallinto-oikeuden mukaan tästä suosituksesta on tullut määräävä, mikä on vastoin siis voimassa olevaa luonnonsuojelulakia. Älä vaan missään tapauksessa ilmoita pesistä lupa- ja valvontaviranomaiselle vaan korjatkaa puut pois. Muussa tapauksessa joudut LVV:n myllyyn ja lopputulos on tuhansien eurojen tappio.

    Kometto

    Kanahaukka luokitellaan Suomessa silmälläpidettäväksi lajiksi. Se pitäisi saada luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuten esimerkiksi liito-orava. Näiden eläinlajien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Jos näiden lajien suojelusta aiheutuu kiinteistön omistajalle tai erityisen oikeuden haltijalle merkityksellistä haittaa, hänellä on oikeus saada valtiolta siitä täysi korvaus.

    Nyt tehdään kuitenkin jo hakkuurajoituspäätöksiä suositusten mukaan, joissa lopputulos on tuon merkityksellisen haitan ylittyminen. Mitään korvauksia ei kuitenkaan tarvitse maksaa.

    Kometto

    Ei ole kesken. Vaasan hallinto-oikeus on tehnyt päätöksen valitukseen talvella 2026. Tähän päätökseen tullaan vetoamaan seuraavissa kanahaukkarajauksissa ympäri Suomen, koska päätös on varmasti jaettu kaikille alueellisille lupa-ja valvontaviranomaisille. Odotetaan vaan, kelle nalli seuraavaksi napsahtaa…

    Kometto

    Löysin artikkelin, missä käsiteltiin tätä Hanhimäkien tapausta. https://www.metsalehti.fi/artikkelit/kanahaukan-pesalle/#1d527058

    Kometto

    Itsekin yritin etsiä päätöstä, mutta sitä ei ole näköjään julkisesti ole saatavilla. Se ihmetyttää, että miksi? Julkisuusperiaatteen mukaisesti sen kyllä pyytämällä saa Vaasan hallinto-oikeudelta. Muistelen, että asiasta oli joku artikkelikin joko Metsälehdessä tai Maaseudun Tulevaisuudessa, olikohan päätöksestä valittavan metsänomistajan nimi Hanhimäki.

    Kometto

    Elyn virkamies on vetäissyt tuon 50 m suojakaistan Metso- monimuotoisuusohjelman suosituksesta, mikä on tarkoitettu metsänomistajille ja metsäammattilaisille
    ”Haukan pesäpaikan vapaaehtoinen huomiointi”. Siinä itsessään on mainittu, että metsänomistaja päättää säästöalueen koon ja suoja-alueen puustosta ei makseta korvauksia. Perustuuhan se metsänomistajan omaan tahtotilaan. Mutta eipä perustukaan eikä päätäkään, sillä siitä päättää jatkossa lupa- ja valvontaviraston viranomainen vedoten Vaasan hallinto-oikeuden tekemään päätökseen.

    Tottakai hallinto-oikeuden päätöksestä olisi pitänyt valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mutta silloin apua ja varoja olisi hyvä ollut saada vaikka MTK:lta, joka ilmoittaa ajavansa metsänomistajien etua. Valitus voisi johtaa luonnonsuojelulain 39 pykälän muutokseen, mikä tällä hetkellä edellyttää vain pesän ja pesäpuun suojelua, ei suojakaistaa. Jos uusi laki edellyttäisi suojakaistan pystyyn jättämistä, niin merkityksellinen haitta varmasti ylittyisi ja valtio olisi velvollinen maksamaan metsänomistajalle tästä korvauksen menetetystä puunmyyntitulosta.

    Kometto

    Olisiko tässä MTK:n asiantuntijoille/juristeille haaston paikka, kun ilmoittavat toimivansa metsänomistajien edunvalvojina. Jos näihin epäkohtiin ja vääriin oikeuden ja viranomaisten päätöksiin ei tartuta, niin se lisää riskiä, että muitakin suosituksia aletaan esim. lupa- ja valvontaviranomaisten silmissä pitämään ”uutena lakina”. Seuraava kanahaukkarajauspäätös pitäisi riitauttaa ja tarvittaessa hakea valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta sen jälkeen, kun vedotaan taas tähän Vaasan hallinto-oikeuden päätökseen. Tämä voisi johtaa luonnonsuojelulain 39 pykälän muutokseen, jossa ainoastaan vaaditaan tällä hetkellä pesäpuun pystyyn jättämistä. Jos lain muutos vaatisi jatkossa esimerkiksi 50 m suojakaistan jättämistä, niin silloin merkityksellinen haitta varmasti ylittyisi ja valtio olisi velvollinen korvaamaan metsänomistajalle aiheutuneet puunmyyntitappiot.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 22)