Etusivu › Keskustelut › Kometto › Kirjoitetut vastaukset

Käyttäjän Kometto kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 22)
1 2 3
  • Kometto 12.7.2026, 08:55

    Etsin vielä tiedon Suomessa pesivien kanahaukkojen määrästä. Birdlife Suomen mukaan kanahaukkakanta arvioidaan reilun 4 000 parin suuruiseksi. Mikä mahtaa olla normaaleissa talousmetsissä asustavien haukkojen määrä? Entä pesien kokonaismäärä, jos vaihtopesät lasketaan mukaan? Joka tapauksessa tämän myötä pystyyn jäävän puuston arvo tule olemaan miljoonia jopa kymmeniä miljoonia euroja – ja ilman korvausmahdollisuutta tietenkin.

    Kometto 12.7.2026, 08:36

    Olen ajatellut, että ei tämä hallinto-oikeuden päätös ja jatkossa lupa- ja valvontaviraston päätökset tule olemaan itse kanahaukankaan etu, sillä se johtaa todennäköisesti jonkinlaiseen ”haukkavihaan”. Jos reviiri osuu laajemmalle uudistuskypsän metsän alueelle ja siellä on yksi tai useampi haukanpesä, tulonmenetys on kymmeniä tuhansia euroja ilman korvausmahdollisuutta. Jos pesä tai pesät eivät ole entuudestaan tiedossa ja vaakakupeissa on vastakkain merkittävien puunmyyntitulojen menetys ja se, että pesä vain jostain syystä häviää, niin monesti todennäköinen vaihtoehto voi olla pesän häviäminen.

    Kometto 4.6.2026, 17:56

    ”Mikä on aikaisuuslisä?” Esimerkiksi tänä keväänä on käytetty  3 € aikaisuuslisää kesäkorjuu päätehakkuiden puukauppasopimuksissa, jotka päivätty toukokuun loppuun mennessä. Päätehakkuun yksikköhinta sopimuksessa esim.  kuusitukki 86 €/m3. Tehdään hakkuu ja maksetaan mittaustodistuksella 86 € + aikaisuuslisä 3 € > 89 €/m3. Puunostaja ilmoittaa Metsäteollisuus ry:n tilastoihin ostohinnaksi puukauppasopimuksen yksikköhinnan 86 €/m3, ei mittaustodistushintaa 89 €/m3.

    Kometto 4.6.2026, 07:48

    Ensolla on ollut käytössä ns. aikaisuuslisä (+ 3 €/m3), mikä lisätään mittaustodistuksessa puukauppasopimuksen yksikköhintaan. Tällä tavoin saadaan kätevästi tilastohintaa hillittyä (mitä metsänomistajat seuraavat), koska ostajat ilmoittavat tilastoihin puukauppasopimuksen yksikköhinnat, eivät mittaustodistushintoja.  Keiteleellä on käytössä useita alle 43 dm tukkimittoja (31 dm, 38 dm, 41 dm…) ja niitä tehdään kokonaiskuutiomäärästä noin 30-50 %. Eivät ole siis mitään apumittoja. Keiteleellä on  sahan yhteydessä liimapuutehdas. Lyhyiden tukkien sahatavara jalostetaan siis liimapuuksi Japanin talomarkkinoille.

    Kometto 25.9.2025, 19:54

    Ja hinta on sama kuin pidemmillä tukeilla.

    Kometto 25.9.2025, 19:53

    Keitele Group Oy sahaa 3.1 m tukkia.  Lisäksi sahataan esim 3.8 m tukkia. Jalostetaan tämän jälkeen liimapuuksi ja viedään lopputuotteena Japaniin taloteollisuuden käyttöön.

    Kometto 15.7.2021, 18:42

    Se, jolla on paljon eri tukin pituuksia käytössä, etenkin lyhyitä, saa tukkiosuuden parhaiten talteen. Kannattaa kysyä Keitele Forestilta, jolla myös männyssä lyhin tukin pituus 31 dm. Lisäksi myös toinen alle 43 dm pituus aina käytössä. Lyhyet pituudet eivät ole apumittoja, sillä alle 43 dm pituuksia kertyy noin 50 %, ainakin omassa hakkuussani. Olen ollut Keiteleen toimintaan aina tyytyväinen.

    Kometto 4.6.2021, 13:23

    Husselle. Jos 31 dm ja 38 dm tukkia tehdään noin puolet kuutiomäärästä, ei minusta voi puhua enää apumitoista. Minimi latvaläpimitta 16 cm.

    Kometto 4.6.2021, 08:50

    En tiedä Versowoodin tukeista. On kuitenkin ihan eri asia, onko lyhin normaalipainolla käytössä oleva tukki 31 dm vai 43 dm. Esim. Keitele tekee 31 ja 38 dm sahatukkeja noin puolet kuutiomäärästä. Lisäksi 26 ja 52 dm kuususorvi.

    Kometto 4.6.2021, 06:02

    Missäpäin Suomea noin reiluja ovat? Pohjois-Savossa tuolla tavoin risusta on maksanut UPM. Maksaisipa sahatkin, kun sen lisäksi tukki katkeaa todella tarkasti.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 22)
1 2 3