Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Antinpoika on ilmeisesti kovin nuori vielä.
muistan kyllä metsäasioita ihan 50 luvun alusta kun nimenomaan harsinta kaikissa muodoissaan oli kiellettyä, mutta aukkoja tehtiin ja niihin jätettiin siemenpuut ja tämä oli silloin juuri sitä uutta ja oikeaa jaksollista metsän käsittelyä.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Johan löytyi tähänkin asiaan liturkia. Puuttuu vain että raivatkaa metsänne niin hirvikärpäset ei haittaa.
Tämän kesän hirvikärpäshavainto oli vielä hyvin yksittäinen, mutta kokemusta on ihan riittävästi viimeisiltä 20 vuodelta, kun niitä on täällä esiintynyt.
Ei lennä kuin 100 korkeintaan 150 metriä, se tuli todetuksi heti silloin alkuun kun oli sellaisen 150 metrin päässsä Korpituvan pihasta oikein emäesiintymä, kun oli ollut oikein vakio makuupaikka hirvillä.
Aina kun hirvi on maannut jossain talvella tai kulkenut enemmän kuin kerran ohi, niin hirvikärpäsiä on vaikka olis kuinka harvennettu ja alta nuoltu metsä.
sen verran tuossa Suorittavan liturgiassa on perää että toki hirvi tykkää mieluummin makoilla vähän pusikkoisissa paikoissa. Toisaalta makooksia löytyy myös yllätävän aukeiltakin paikoilta.
Meillpäin hirvikärpäsiä on kaikkialla metsässä, jopa aukoilla kunhan on ollut edes joku katajapuska näkösuojaksi. Vaihtelua määrissä on kyllä kovasti juuri tuosta lyhyestä lentomatkasta johtuen.
Niin, onhan Suorittavalla muutenkin hirvityhjiö alueellaan, niin tottakai myös hirvikärpästyhjiö.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Toivottavasti suomen susiasiassa järki lopulta voittaa, niin ettei laumanvartijakoiriin tarvitse isommin turvautua.
Laumanvartijakoirat eivät ole ollenkaan ongelmaton ratkaisu susiongelmaan.
Tietysti tämäkin vaihtoehto maksaa ja aiheuttaa vaivaa kotieläintuotannossa. Pahin asia on kuitenkin se että laumanvartijat ovat taitamattomissa käsissä vaarallisia.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Niin, kysehän hiillostamisessa on puun lämpökäsittelystä, joka nyt sitten muka uutuutena keksittiin teolliseenkin toimintaan.
Se pinnan hiiltyminen ei ole mitenkään tarpeen, kunha puu kuumenee riittävästi. Teollisesti palaminen estetään poistamalla happi vesihöyryn avulla kuumennustilasta.
Tässä hiillostamisessa, joka oli kaikkien vanhojen aidantekijöitten tiedossa, palaminen yritetään estää sillä että puu on alunperin tuoretta. Voidaan toki hiukan vesivalelullakin hommaa auttaa. Tarkoitus on saada puu kuumenemaan ilman että se palaa.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Eikö se syksyllinen Trico ole jo keväällä huuhtoutunut pois, niin ainakin männyillä. Lisäksi kun tulee uusi vehmas lehdistö, niin onko siellä sitten enää mitään jäljellä syksyisestä tricosta. Ilmeisesti olet vain löytänyt sen Suorittavan hirvityhjiön.
Kyllähän tuore koivunlehti kelpaa keväällä ihan kaikille sorkallisille. Muuten raudus on niille huomattavasti hiestä mieluisempaa.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Se tricokäsittely pitäisi sitten tehdä syksyn kevään. Epäilen vähän sitä keväällisen käsittelyn tehoa. jossain männyntaimikossa se voi auttaakkin, mutta koivikko on vähän eri juttu. Käsittely pitäisi olla keväällä kohtuu aikaisin ettei niitä heti syödä. sitten kuitenkin tulee lehti puuhun, niin mitenkähän sen tricon vaikutuksen kanssa oikein käy.
Minulla vain kokemuksena 73 istutetusta peltokoivikosta, jonka hirvet söivät yhdettömiin ja nimenomaan kesällä ja nimenomaan kylän laidassa.
Visakoivu on sen verran kallimpi kasvatettava, että sen kanssa on trikolla leikkiminen turhaa. Aita ympäri vain.
Terveisin: Korpituvan Taneli
