Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Tuossa täällä meneillään olevassa tietyössä n 15 km maantien oikomista ja levitystä, on löytynyt kolme vapaaehtoista läjityspaikan ottajaa. Yksi on juuri aukoksi hakattu tuoreen kankaan läntti joka kelpaisi kyllä sinälläänkin uudistettavaksi. Toinen on vajaa 10 vuotta sitten pelloksi raivattu suo. Nämä kaksi ovat ihan tien vieressä. Kolmas parisataa metriä tiestä alava kohta metsässä, en tunne tarkemmin.
Yhteistä näille on se että ne ovat maanomistajan itsensä ehdottamia. Täytyy olla jonkinlaiset korvauksetkin kun noin vain löytyi paikat.
Tässä Tamperelaisen tapauksessa saattaa olla niin että myyjä aikoo pitää korvaukset ja alue jää sitten ostajalle. No ostaja saa valmiin taimikon kuitenkin.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tässä yhtä maantietoimistusta seurannut. Kyllä kai se läjitysaluekin määrätä voitaisiin, mutta näyttää olevan taktiikkana että isännille pannaan tiedoksi jossain tiedotustilaisuudessa että sellaisiakin tarvitaan. Näyttää löytyvän ennen maanmittarin toimitusta vapaaehtoisia, niin kävi nytkin. Kaippa niistä pienen korvauksenkin saa, kun kerran halukkaitakin löytyy. Joku naapuri 70 luvulla otti läjitysalueen maalleen ja oli ylen tyytyväinen jälkeenpäin, silloin oli maksettu maisemoinnin ja männyntaimien lisäksi myös korvausta.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Voi olla että virallista pakkoa ei ole kypärän käytölle raivaussahan kanssa, mutta järkevää se silti on. Varhaisperkauksessa se kuulosuojain visiiri yhdistelmäkin riittänee.
Päivän epistolaan:
Kun lukee näitä kommentteja tulee väkisin siihen toteamukseen että vain silloin kun pikkuterällä ei saa molemmin puolin sahaten puuta nurin niin sitten isoterä. Toisaalta jos tuollaisia puita on vähänkään enemmän, niin raivaussaha yleensä on väärä väline.
Iso terä vaatii isomman sahan, joka painaa enemmän. Kaikille, myös amattilaisille, sahan painollakin on merkitystä pitkän päälle. Miksi siis isompi terä?
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tästä asiasta on keskusteltu ennenkin ja nimenomaan siinä mielessä että nuo taimien käsittelyaineet ovat tässä 2000 luvulla vaihtuneet, kuulemma EU kielsi entiset.
Yritin sen edellisen keskustelun aikana ottaa selvää asiasta paikalliselta taimitarhalta, mutta sain niin ympäripyöreitä vastauksia ettei niistä ollut mihinkään. Tietääkö Jätkä aineitten vaihtumisesta?
Niinpä olenkin nyt sitten tehnyt jo kahden aukon suhteen niin että pidän yhden välivuoden, niin että kaikki hakkuutähteen neulaset ovat ruskeita kun istutan. Toki kerään myös uudistusalalta kaiken sellaisen runko ja oksapuun jonka viitsii vain takkaan tai leivinuuniin lipata. Se ei tietenkään kovin paljon tukkimiehentäin elintilaa kavenna, vähän kuitenkin.
Tämä onnistuu tietysti männyn mailla, kun ruohottuminen on vähäistä. Kuusella välivuosi tietää ongelmia, ainakin viljavimmilla mailla.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Perassic Park:
”Joidenkin suomalaistutkijoiden mukaan Suomen liito-oravakanta on selvästi yliarvioitu, ja todellinen määrä olisi alle puolet vuoden 2006 arviosta.”
Silloin kun tuota 2006 tulosta julkistettiin, niin siinä esiintyi tuo edellä kertomani hokema ”Ja kanta laskee edelleen”. Tämä siis sen jälkeen kun oli ilmoitettu että että pesiviä pareja löytyi tuplaten se määrä mitä edellisessä tutkimuksessa.
Minä olen menettänyt luottamukseni näihin tutkijoitten kommentteihin, tässäkään tapauksessa he eivät usko edes omia tutkimuksiaankaan.
Suomessa Luke ja ”luonnonsuojelijat” esittävät kullekkin lajille sellaisia lukumääriä, jotka tukevat sopivasti suojelu tai rajoitustoimenpiteitä. Näin se on liito-oravan suurpetojen ja hirvieläinten kanssa. Ilmoitetut määrät ovat vain suojelupoliittisia totuuksia. Esim. sudet tekevät joka vuosi melkoisia pentueita ja suojelupoliittinen lukumäärä on kuiten vuodesta 200, eikä muutu mihinkään.
Kerroin juuri edellisessä viestissäni, miksi liito-oravan määrät ovat niin epämääräisiä.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Sarjassamme ylisuojeltuja elukoita. Viimeksi kun uutisoitiin sen laskentaa, niin pesiviä pareja oli tuplaten edelliseen laskentaan nähden ja uutisen perässä kuitenkin kommentti ”ja kanta laskee edelleen” ?!?
Liiturin esiintymisestä yleensä puhutaan vain kuiskaten maanomistajat rajoituksia peläten. Ns ”luonnonsuojelijat” taas kuiskivat siksi että pelkäävät jonkun vaaran uhkaavan jos pesäpuu tulee julki.
Näistä syistä liiturin esiintymisestä ei ole oikein tietoa. Se on kuitenkin luultua paljon yleisempi elukka.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Hiukan asian vierestä, Timppa kirjoittaa näin:
” Kuuset ovat harvemmassa, joten niiden on mahdollista saada pinnan tuntumassa olevilla juurillaan enemmän ravinteita ja vettä. Mäntyhän hakee ravinteet ja veden syvemmältä paalujuurellaan , joten eri puulajit eivät kilpaile keskenään. ”
Eivät varmaan kilpailekkaan, ainakaan liikaa, silloin kun on sellainen maa että se todella soveltuu kuusenkin kasvatukseen.
Karummalla maalla joka soveltuu vain paremmin männylle, kilpailu on hyvinkin veristä. Kuusien poisto männiköstä auttaa paljon männyn kasvua. Erityisesti kuusen alikasvos, joka ei kuitenkaan tuota mitään, pitää männiköstä poistaa.
Koivu ei ole tässä suhteessa ollenkaan paha kaveri havupuille, kunhan ei varjosta liikaa. Meikäläisen mailla kun tasaisuuden takia soistuminen on aina vaarana koivu on hyvinkin tervetullut sekapuu. Kunhan päästäisiin hirvistä eroon.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Viime yönä täälläkin oli oikein yöpakkasta, ilmatieteen laitoksen mittauspisteessä -0,7 Merkitsee sitä että jossain hallanaroilla paikoilla lähempänä maanpintaa on ollut hyvinkin kylmää. Ei ole kuusen taimikkoa, mutta kyllä niitä täälläkin on jollain. Halla on yksi syy miksi kuusta ei juuri ole tullut istutettua, no eipä maatkaan oikein ole kuuselle soveliaita.
Halla kun kunnolla ottaa niin että kärkikasvantokin menee, niin tappio on kyllä enemmän kuin yksi vuosi. Jos latva jää terveeksi tilanne ei kovin paha edes ole, tosin siinäkin menetetään neulasmassaa ja kasvu kärsii.
Terveisin: Korpituvan Taneli
