Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Sen sähköntuotannon kapasiteetin kannalta asia on vähän kiharampi. Suorasähkö tarvitsee sen kapasiteetin se on vielä helppoa ymmärtää kuin heinänteko.
Maalämpö tarvitsee pienenmmän sähkön tuotannon kapasiteetin. Mutta kun se maalämpö kustannussyistä joskus mitoitetaan niin että se ei ihan silloin kovimmilla pakkasilla riitäkkään, niin se talo tarvitsee lisää sitä sähköntuotannon kapasiteettia juuri silloin kun se on kaikki käytössä.
Ilmalämpöpumppu lakkaa vallan pelittämästä huippupakkasella ja siistyy suoraan sähköön.
Mitä me tästä opimme? Nämä lämpöpumput säästävät sähköä silloin kun sitä on reilummin saatavilla. Ne tarvitsevat lisää juuri pahimman huipun aikaan. Suorasähkölämmitys tietysti tarvitsee sen huipun aikanakin sähköä, mutta käyttää sitä muulloikin.
Kun sähkön tuotannon hinnan aisoissa pysymiseksi pitäisi sähkön kulutus olla mahdollisimman tasaista. rakennetulle teholle pitäisi olla käyttöä mahdollisimman paljon.
Eli ei se suorasähkölämmitys tässä tarkastelussa olekkaan ihan niin paha kansantalouden mörkö kuin annetaan ymmärtää. Tietysti paras olisi että lämmityksessä tavittaisiin sähköä vain kiertovesipumpun pyörittämiseen. Näillä kompressoivilla systeemeillä säästyy kyllä kilovatteja ihan merkittävästi, mutta pitää varautua ihan yhtä suureen tehohuippuun kuin jos käytettäisiin suoraa sähköä.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Jätkä: Jotkut ääliöt ovat ihastuneet koneen nopeuteen ja tehokkuuteen unohtaen samalla sen kolmannen – tärkeimmän pointin – Hinnan! Koneella tehden moni työ maastossa on ainakin toistaiseksi kalliimpaa kuin manuaalisesti tehtynä. Syynä voisi olla Metsurien huonot palkat, ”
Todellakin näin.
Varhaisperkauksissakin raivausveitsi ja vesuri saattavat olla vielä raivaussahaa järkevämpiä, silloin kun työn tekee metsänomistaja itse tai hänen perheenjäsenensä. Palkallisen metsurin tekemänä tietysti raivaussaha on ykkönen. Käsityön järkevyys perustuu siihen että samalla voi täysin siemauksin nauttia luonnossa olosta. Raivurin suojaukset vähän häiritsevät sitä.
Sitten kun siirrytään Taimikonhoitoon, niin ei ole tällä hetkellä edes järkevää kilpailijaa raivaussahalle. Ensiharvennuksen ja ylispuiden poiston voi vielä teettää metsurillakin, kun on saatavissa sopivaa ajokalustoa.
Kakkosharvennukset ja avohakkuu on jo isojen koneitten hommaa.
Ihan käsipelissä on vielä järkevää tehdä istutustyö ja hirvisuojaus ruiskutukset. Samoin myös Pystykarsinta jää vielä käsityöksi. Lisäisin vielä käsipelitöihin, ojakävelyn lapion kanssa, silloin kun poistettavaa on sen verran vähän että metsätyökuntoinen mies tekee sitä 300…400 metriä päivässä.
Pitää kuitenkin muistaa että nämä arviot ovat tässä hetkessä kiinni. Sellaisin töitä mitkä nyt tuntuvat mahdottomilta koneistaa, tehdään tulevaisuudessa koneilla, ei koneellistamiskehitys tähän pysähdy.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tuohon en ota kantaa kumminpäin halot pitää latoa, mutta halkojen varastopinon katon yritän kuvailla:
Kun tehtiin metristä halkoa, niin kattohalot olivat sitten metri kaksikymmentä senttiä. Ne tehtiin sellaisesta puusta, joka normaalistikkin halkaistiin vai kertaalleen, piti olla tietysti kohtuu suoraa puuta. Kaksimetrisen halkopinon toiseen reumaan ladottin pitkin pinoa halkorivi niskaksi. Sitten ladottiin niitä kattohalkoja kuori alaspäin vieri viereen ja toinen kerros rakojen päälle kuori ylöspäin. Näin saatiin hiukan viettävä, aika hyvin pitävä katto, joka tiputti sadeveden ohi pinon kyljen.
Terveisin: Korpituvan Taneli
En nyt Jeessiä ympäristöterroristina pitäisi, mutta ainakin kolmanneksen puun kulutus vähenisi kun malttaisi ne kuivattaa. Riippuu paljon siitä onko kyseessä vain veden höyrystäminen vai kuinka paljon vesi pääsee häiritsemään itse palamista. Jos on kattila jossa tulipesän lämpö on kunnollinen, eikä liekin häntääkään jähhdytetä kovin pahasti, niin palaminen saattaa olla jopa kohtalaista. Tosiasia on kuitenkin, että vesi ei pala.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Onhan Harjavallassa ihan kohtuulliset kesä kuivatuskelikin jo. Suomi on nimittäin pitkä maa puun kuivatuksenkin suhteen.
Haukiputaalla, siis Oulun nykyisessä pohjoisessa nukkumalähiössä, puu kuivaa kesällä selvästi huonommin kuin täällä Etelä-Pohjanmaalla. Siellä jos kuivaa meinaa saada on tosiaankin oltava kevättalvella liikkeellä. Meillä täällä riittää kunhan saa toukokuulla klapit kasalle.
Onko muilla kokemuksia etelän ja pohjoisen eroista kuivatuksen suhteen. Kevättalven kuivatus luulisi kuitenkin olevan pohjoisessa tehokasta. Kun on pitempi ja kylmempi talvi pudottanut veden pois ilmasta.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Olin 61 armeijassa Vaasassa Jääkäripataljoonassa, johon pääosa varusmiehistä tuli Kainuusta ja Lapista. Silloin vielä oli mukana poikia, jotka olivat lähteneet savottakämpälle 14 vuotiaana. Lapin poika oli ampunut ensimmäisen suden 16 vuotiaana. Pojat vähän naureskelivat kun luentosalissa alettiin opettaa tulentekoa ja majoittumista metsässä talvella.
Terveisin: Korpituvan Taneli
