Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Antinpoika latoo tulemaan teoriaa, mitä jk on ja mitä se ei ole. Oletkos sitten nähnyt kuvion jossa jk on on ollut käytössä 100 vuotta ja homma on toiminut taloudellisesti ja toimii edelleen?
Jk:ta on Suomessa harjoitettu hyvin monilla tavoilla ja tutkittu 20 ja 30 luvuilla paljonkin sen menetelmiä. Rinnalla oli joitakin jaksollisen kokeiluita myös. Tulos oli se että 40-luvun lopulla Suomessa oli niin paljon harsdintajätemetsää, että oli pakko metsätalouden terävän pään havahtuan ja antaa harsintajulkilausuma jolla lopetettiin se hulluttelu.
Antinpojan teoriat ovat hienoja teorioita, mutta niiden toimivuudesta taloudellisessa mielessä ei ole näyttöä. Ne ovat pelkkää ideologiaa.
Kyllä Jk:lla saadaan metsä pysymään peitteisenä ja siten välttämään aukkohakkuun vähän huonompi maisemallinen vaihe, mutta silloin ei ole kyse metsätaloudesta vaan maisemanhoidosta, jonka ylijäämäpuu sitten myydään samaan tuuttiin kuin metsäloudenkin puu.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Hiluxmetsuri:
”Tanelin kirjoituksista kuultaa läpi jonkinlainen pelko puunostajapuolta kohtaan”
Päin vastoin. Jo 60-luvulla opetin näille, silloin todella pelätyille, ostomiehille silloisen mittauslain käyttöä käytännssä. Yrittivät vain ensin nauraa poikaa ulos, mutta ruvettiin kuuntelemaan kun aloin puhumaan ns. valantehneestä mittamiehestä.
Kyse on realismista. Kun puun ostaja on perustanut tehtaansa laskelmat halvan puun varaan, niin jos puun hinta nousee oleellisesti korkeamaksi kuin laskelmissa, niin tehdas suljetaan.
Onhan tässä jo nähty useita tehtaan sulkemisia, joissa joku muu ratkaisu olisi ollut maalaisjärjen mukaan parempi. Jopa Metsäliitto alentui aikanaan perustelemaan Kaskisten tehtaan turhan pikaista alasajoa puupulalla. Toisena esimerkkinä puun tuonti venäjältä, ei ole niin väliä mitä se maksaa kunhan sillä pystytään ohjaamaan kotimaan puumarkkinaa.
Metsäfirmat eivät tule maksamaan puusta oleellisesti enempää kuin se nyt maksaa. Jos joskus päästään pieneen puun reaalihinnan nousuun, niin se on jo melkein pieni ihme. Onhan meillä ollut ihan vakavia puuhailuja, jopa puun pakkokeinoilla markkinoille saamiseksi. Sellaisiinkin toimiin osa poliittisista päättäjistä on jopa valmiita, kun teollisuus panee toiseen vaakakuppiin Suomen tehtaiden sulkemisen.
Puun hinnassa tulee olemaan vaihteluita jatkossakin, seuraavana mitä todennäköisemmin pienehkö nousu, mutta isoja muutoksia on epärealistista odottaa.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Virallisesta neuvonnasta saa juuri sitä tutkinustietoa, jota on vaikka lampaat söis. Eihän sitä kuuluisaa harsinta julkilausumaakaan värkätty silmät ummessa, vaan se perustui tutkimuksiin ja jaksollisen kasvatuksen kokeiluihin joita oli tehty jo 20-luvulta asti.
Virallisesta neuvonnasta ei tietenkään jaeta jk ideologiaa, niinkuin aloittaja toivoisi.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Joo, jos nyt lakataan myymästä puuta, niin kymmenen vuoden kuluttua sitä ei halua Suomessa enää kukaan ilmankaan, on vain pienet klapimarkkinat.
Nykyisestä lisääntyvästä kysynnästä on ainakin se etu että metsänomistajille tulee enemmän rahaa, vaikka hinta ei ole noussutkaan.
Saahan sitä hinnan nousua odottaa, mutta jos se on iso, niin se tuo mukanaan myös kysynnän rajun laskun ja sen myötä tippuu sitten taas hintakin. Kunhan nyt pysähtyis tämä reaalihintojen lasku, niin siinä olis jo tarpeeksi.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Kyllä se kuusi yrittää sinne vielä puolukkatyypilläkin, kun ei jaksa kasvaa, niin vie kuitenkin valon ja ravinteet nousua yrittäviltä männyiltä. Kuusi on ravinne rosvo.
Naapurilla oli kanervakankaalla mäntyjen seassa yksi kuusi. Hän oli kattellut sitä kulmaa että kaikki puut kituvat ja meinasi että tekee pienen aukon. Sanoin että koitappa kaataa se kuusi pois. Sanoi seuraavana syksynä että männyt näyttivät heti kesällä jo paremmilta ja niin männyt toipuivat. Ei tullut käytyä katsomassa itse sitä paikkaa.
Terveisin: Korpituvan Taneli
En oikein ymmärrä miten tuo määrämittahakkuu ja torppari järjestelmä liittyvät toisiinsa? Tietysti siinä mielessä, että molemmat ovat menneen talven lumia.
Minun kotikylälläni on tuollainen määrämittahakkuu käynyt useammankin tilan läpi juuri ennen ensimmäistä maailmansotaa. Tilat olivat itsenäisiä, mutta sen verran pieniä ettei niillä ollut torppia.
Siitä sitten eteenpäin on jk:ta harjoitettu, kunnes 40-luvun lopulla tuli uudet tuulet. Osa ei oikein koskaan ole luopunut jk:sta. Aukkoja ei ole tehty vaan on aina vain harvenneltu ja kirottu mettäherroja kun ovat kehottaneet aukkohakkuuseen.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Niin tuossa se nyt nähdään JK:sta pitävät esitelmiä jotkut aarniometsä unelmoijat, ei metsätalouteen perehtyneet ihmiset. Eli polku JK:n kautta suojeluun on mielessä.
Minä sain aikanaan opastuksen isäukolta jk hommaan. Metsänhoitaja Tauno Hautamäki antoi maamieskoulussa vähän toisenlaista opetusta ja sitä minä lähdin toteuttamaan. Vaikka isä ei valitettavasti kovin vanhaksi saanut elääkkään, niin hänkin kyllä jo näki muutoksen vaikutuksen ja myönsi uudet opit oikeiksi. Hän näki miten istutetut taimet lähtivät kasvuun aivan toisella tavalla kuin ensin toisten alla kituneet puut. Hommaa meidän tapauksessa täydensi se että jk oli tuonut kuusen pääpuulajiksi sellaiselle maalle, joka sopii paremmin männylle.
Jk sopii sellaisiin metsiin, joiden tärkein tavoite on muu kuin puun tuotto. Mökkien ympäristöt yms paikat. Oma lukunsa ovat sitten hyvin karut kuviot, joissa puu kasvaa kituen hoiti miten hoiti.
Tyypillinen jk kohde voisi olla joku Keski-Suomen järven ranta-alue, josta on takoitus myydä mökkitontteja. Tie ensin johonkin mökkitonttien ja oman jäävän metsätilan rajoille ja sitten vähintään 100 m leveä suikale JK:ta omalle puolen. JK tuottaa sitten puuta minkä tuottaa, mutta pääasia onkin myytyjen mökkitonttien maisema.
Terveisin: Korpituvan Taneli
