Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset

Täällä tuli esiin tervaleppä, sehän on lähes jalopuu ja vähemmän hauraana puuna erinomainen nikkarin puu. Meilläpäin hankkivat isännät ennen tervaleppää tuolta Pohjois-Satakunnasta ja tekivät pyssyntukkeja siitä. Tervaleppä on kronkeli kasvupaikastaan vettä pitää olla, mutta ei seisovaa vettä.

Minä olen tuolla edellä puhunut tästä yleisemmästä leppälajista eli harmaalepästä.

Terveisin: Korpituvan Taneli

Vaikea on varmaan leppää lähteä elvyttämään, kun se ei haavallakaan onnistu, vaikka se on yksi parhaista kuiduttavan teollisuuden raaka-aineista.

Lepällä (harmaaleppä) toki on monta muutakin hyvää ominaisuutta kuin tuo typen keräys.

Leppä ei juurikaan kelpaa hirville. Ainakin tämä taimisuojia markkinoiva mies näin väitti. Toki en minäkään ole lepässä hirven hampaanjälkiä nähnyt, mutta esim. hevonen rouskuttaa lepän versoja halukkaasti.

Leppä puulla on yksi erikoinen ominaisuus, jota ei tiettävästi ole muilla puulajeillamme. Leppä ei nimittäin kutistu kuivaessaan käytännössä ollenkaan, se tekee siitä tehnisesti mielenkiintoisen. Aikanaan puiset valumallit tehtiin tästä syystä pääasiassa lepästä. Nyt kun valutekniikat ovat muuttuneet, niin puumallia siellä käytetään hyvin vähän. Ominaisuus olisi hyvä koristeveistossa, voi veistää tuoreena, mutta ei juurikaan tule halkeamia.

Muita lepän hyviä puolia on sopivuus savustukseen ja savusaunan polttopuuksi.

Polttopuuksi leppä on tietenkin muutenkin hyvää. Nopean kasvunsa ansioista mainio ratkaisu kun muutaman hehtaarin kesämökkitontilta pitäisi saada mökin polttopuut näppärästi. Ei tarvitse isoa alaa ”istuttaa” leppäkeppejä kun puu riittää.

Jos energiapuun kasvatus tuotantosuuntana löisi leiville, niin pitäisin leppää parempana vaihtoehtona kuin pajua.

Terveisin: Korpituvan Taneli

Juuri näin kun MaalaisSeppo sanoo.

Jos on muita tuloja, voi tehdä poistot metsätaloudessa, vaikka tuloja ei olekkaan. Metsätalouden puhtaan tulon tappiolle lasketaan veroprosentin mukainen ns negatiivinen vero, jonka voi sitten vähentää muiden tulolajien veroista. Systeemin nimi on alijäämän hyvitys.

Jos muita tuloja ei ole, niin ei kannata metsätaloudessa tehdä poistoja. Vuosittaisen tappion voi kyllä vähentää tulevien vuosien metsätalouden puhtaasta tulosta, mutta tämä oikeus vanhenee 10 vuodessa.

Poistettava menojäännös säilyy kuitenkin ikuisesti, tai ei ainakaan tällä hetkellä ei ole poistoille vanhemisrajaa. Ne ovat siis käytettävissä, jos tulevaisuudessa on metsätaloudessa tuloja toivossa.

Pääsääntö on tietysti se että kaikki poistot ja vähennykset hyödynnetään mahdollisimman pian. Jos on metsätalouden tulojakin tai sitten mahdollisuus alijäämän hyvitykseen.

Terveisin: Korpituvan Taneli

Niin, lienet Jätkä oikeassa että kateus on pahin asia.

Tässä raivausurakoinnissa on vielä hölmöys että molemmat osapuolet samoilevat kohdetta läpi, ihan ilman työkaluja ja sitten kinastelevat siitä urakan hinnasta.

Jos tehdään tuntityönä niin tarvitsee sopia vain alueen rajoista. Isäntä ilmoittaa kannon pituuden ja muut työn kriteerit ja eikun saha laulamaan.

Ja onko se kilpauttaminen näissä asioissa muka niin tarpeellista, siinäkin palaa molempien osapuolten aikaa. Kun kumpikin osapuoli on kuitenkin jollain tavalla tietoinen kohtuulisesta tuntihinnasta, niin miksi sitä pitäis joka kerta ympäri kylää kysellä?

Terveisin: Korpituvan Taneli

Mielenkiintoista olisi nähdä sellainen tarpeeton ojitussuunnitelman kepitys. Minulle kun on tullut sellainen käsitys, että kaikkiin ojituksiin on aina ollut tarve, jos metsää on aiottu kasvattaa. On sitten vähän eri juttu, jos ruvetaan katsomaan onko paikka sellainen että se metsänkasvatus ojitusten turvin on järkevää. Tullut nähtyä joku sellainenkin paikka, jossa se on kyseenalaista.

Terveisin: Kprpituvan Taneli