Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
En tiedä miten on nyt, mutta aiemmin maalaiskunnatkin olivat metsäliiton jäseniä.
Minäkin aloitin puukauppani 60-luvulla Metsäliiton kaupoilla, kun ei juuri kunnon kilpailua edes ollut. Metsäliitto oli silloin tällä nurkalla lähes ainoa ostaja. Toki tukkeja ostivat hiukan, nykyistä huomattavasti pienemmät, sahat.
Sitten tuli 30 vuoden jakso kun sain palkkaa siitä konsernista. Edelleen tarjoukset olivat kohtuullisia.
Nykyisin tilanne on se ettei Metsäliitto juuri pärjää edes sellupuu tarjouksillaan.
Jäsen olen silti, mutta kaltaisiani passiivijäseniä on varmaan paljon.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Se on tämän järjestön tapa että isännät ja emännät käytetään tehtaalla. Kaskisissa kävi ensimmäisten kahden vuoden aikana satoja linja-autolastillisia vierailijoita. Tämän jälkeen toimintaa hiukan supistettiin, mutta kymmeniä linja-autolasteja kävi silti vuodessa.
Äänekoskenkin, nyt jo vanhalla, tehtaalla oli sama rumpa.
Turha mitään tapaamista tuohon hommaan on yrittää perustaa, ei sinne kahta linja-autolastia enempää oteta kerralla vastaan.
On sitten kokonaan eri asia jos joku meidän porukasta varaisi sinne vierailuajan ja sillä tavalla sovittaisimme tuon käynnin tapaamiseemme. Se edellyttäisi siltä seudulta jonkun puuhamiehen joka järjesteli muutakin ohjelmaa ja majoituksen.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Mitä kinasteltavaa tuossa nyt on?
Raja on tosiaankin 200€, mutta yleisesti on tiedossa että moottorisaha ja raivaussaha tekevät poikkeuksen. ne menevät vuosimenoihin.
Minäkin olen tuon testannut. Aikanaan ostin MS200 ja RS450 samalla kertaa. Merkitsin lisätietoihin mitä oli ostettu, eikä perään kyselty. Tarkastusta ei ole kohdalleni osunut.
Kaivinkonetöissä olen omaatuntoani venyttänyt ja merkinnyt vuosimenoihin muutaman satasen laskuja, vaikka on tehty rumpuja ja jotain ojan pätkien kunnostuksia. Olisi ilmeisesti tarkastuksessa pompannut.
Tuon rajan voisi huoletta nostaa viiteen sataan, ei verottaja siinä mitään häviäisi. Verovelvollisen homma yksinkertaistuisi kovasti. Tuo 500 voisi olla pääsääntö ja sitten liikevaihdon mukaan korotusta. Jos joku pyörittää metsätaloudessa sadan tuhannen vuosivaihtoa, niin turhaa nyhläystä jotkut tonnin kulujen siirtäminen poistoihin.
Tässä sekin hölmöys että esim. lannoitus menee aina vuosimenoihin, vaikka olisi miten suuri summa tahansa. Toisaalta esim. tuhkalannoitus on pitkän tähtäimen investointi.
Terveisin: Korpituvan taneli
Kyllä tuo jako metsissä puolisoiden kesken lasketaan jonkun kaavan mukaan niistä omistussuhteista. En tiedä kummittelevatko siellä jakoperusteissa vielä vanhat metsämaan luokituksetkin.
Meillä oli joku vuosi, että vain minulla oli muita tuloja, mutta tuo jakoprosentti oli ja pysyi.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tolopainen oikeassa. Jos vuoden 2017 poiston jälkeen menojäännös on alle 200, niin loppu poistetaan sitten kerralla vuonna 2018.
Ettei tulisi kovin paljon näitä poistoilla hoidettavia asioita, niin kannattaa muistaa että verottaja hyväksyy kyllä moottorisahan tai raivaussahan kerralla vuosimenoihin.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Planter, minä käsitin kyllä niin että tuo 18000 euroa on se ALVillinen summa. Aloittaja, ensikertalaisena laskee ostajan maksaman ALVinkin tuloksi.
Me muut tällä palstalla olemme tottuneet pitämään ALVia läpikulkueränä ja puhumme ALVittomista hinnoista ja tuloista menoista.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Yritin lukea nimimerkin shat kirjoitukset läpi, jää vähän sekava tunne.
Koska on istutettu 80-luvun lopulla on puusto 30-vuotiasta, mahdollisesti vanhempaakin, koska istutuvuosi on epäselvä. Sitten siinä on ollut jo istuttaessa aisakoivun kokoista koivikkoa sarkaojissa ja mahdollisesti alkua muuallakin. Kun sitten on kunnon maaperä ja ojitus vielä toimii, niin onhan se kasvu rajua.
Ennen korjuuta on tehty raivaus, ei tuollaiseen peltomaahan kasvaneeseen tureikkoon muuten mahdu sisään. Se lisää kustannuksia. Korjuun kustannuksia on mahdollisesti lisännyt myös männyn raju oksaisuus ja haaraiset ja muutenkin venkulat koivut. Mikä oli sitten ajomatka tienvarteen?
Näin päädyn siihen että ehkäpä luvut ovat aika todellisiakin, kun ottaa huomioon ettei MHY:n korjuupalvelu kai yleensäkkään ole kovin halpaa.
Tästä tapauksesta ei automaattisesti pidä vetää sitä johtopäätöstä, että toista kohdetta ei kannata harventaa. Sen se opettaa, että kannattaa yrittää myydä pystyyn päin. Jos joutuu käyttämään korjuupalvelua, pitää sopia kiinteä mottihinta tai muuten kiinteä hinta korjuulle. Harvennus nolla tuloksellakin kannattaa, että jäävä puusto saa tilaa.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Turha vähätellä Venäjää. Kyllä siellä on melkoinen uhka Suomelle, monellakin tapaa.
No, väheneekö se uhka sitten jos Suomi liittyy NATOon? Ei vähääkään vähene, vaan lisääntyy rajusti!
Jos Suomi on NATOssa, niin Venäjä katsoo Suomen olevan uhka itselleen ja Suomen riskit vain lisääntyvät. NATOsta Suomelle ei ole mitään turvaa, Suomi olisi sille vain etuvartiopesäke, josta voidaan ihan hyvin luopuakkin, jos sillä päästään.
Kuka haluaa elää etuvartiopesäkkeessä?
Terveisin: Korpituvan Taneli
