Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Hemputtaja:
”Pyykkien ja viisareiden katoamista on auttanut kovasti sodan jälkeinen kiire. Pyykki saattaa olla joku pään kokoinen murikka rehevässä pajupuskassa.”
Minulla on yksi sodan jälkeen erotettu pikkupalsta, joka on lohkottu lisämaaksi valtion maista. Siinä on vastaavia lisämaapaloja paljonkin, eikä pyykit todellakaan ole mitään pikkukiviä pajupuskassa. Pitkiä, jopa yli metrin mittaisia porakiviä kaikki.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Ate:
”Rajalinja 1-2 säilyy entisellä paikallaan, vaikka pyykki 3 olisi asetettu sivuun tuosta rajalinjasta. Pyykin 3 ja sen parina olevan esim. nro 4 välinen rajalinja loppuu siis rajalinjalle 1-2 olipa pyykki 3 kummalla puolella tahansa.”
Saman vastauksen sain kun naapurin tilaa jaettiin ja tilani rajalle pantiin näitä poikkirajan pyykkejä. Maanmittari sanoi että ne määrittävät vain sitä poikkirajaa, eli se tilojen välinen raja määräytyy niiden pyykkien mukaan, jotka sen alunperinkin määrittivät. Nämä poikkirajapyykit asetettiin kyllä gepsillä tarkalleen tälle pitkälle rajalle, joten käytännön rajan aukipidossa ne ovat kyllä apuna, vaikka niillä on virallinen asema vain niiden poikkirajojen suhteen.
Ate:
”Varsinkin vanhoilla pitkillä rajalinjoilla on ns. välipyykkejä ja viisarikiviä osoittamassa rajankulkua. Näiden pisteiden kautta raja kulkee ja rajassa saattaa siten mittausvirheistä johtuen olla loivia mutkiakin verrattuna “kulmapyykkien” väliseen suoraan linjaan.”
Näin asia minullekkin selitettiin. Suolla viisarikiven asemesta on käytetty kahta vierekkäistä kuusen seivästä, jotkas tietenkin lahoavat, mutta suosta löytyy kuitenkin ne tumpit, jotka eivät ole veden alla lahonneet.
Pohjanmaalla nuo viisarikivet ja viisariseipäitten kannot ovat yleensä kadonneet, kun ojituksissa on yleensä rajalle vedetty oja.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tietysti tässä tarvitaan myös sosiaalipuolen toimia, ettei osa porukasta putoa vallan köyhyyteen.
En kuitenkaan suosisi pienen palkan ja sosiaalietuuden yhdistelmää. Kun me opetamme työnantajat siihen että yhteiskunta maksaa osan palkoista ja työnantaja vain osan, niin siellä on edessä loputon suo. Mikään ei ole niin häikäilemätön kun kasvoton kansainvälinen raha.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Linjat ovat kulkeneet iät ja ajat metsien läpi. Sähköfirmoilla oli metsureita, jotka isäntien kanssa yhtiestuumin kulkivat poistaen riskipuita linjojen vierestä.
Sitten tuli sähköfirmoille tämä pörssikiima, oma väki irtisanottiin ja linjojen huollon sijasta ajeltiin vain helikopterilla tarkistuslentoja. Seuraukset tästä on nyt näkyvissä.
Teiden varsiin siirto vähentää riskiä varmaan 80%. Lankoihin paatuvalle lumelle sekään konsti ei auta.
Maakaapelointi on hyvä, mutta kallis keino, siitä apu tulee aika hitaasti. En kyllä näe maakaapelointia minkäänlaisena sesam aukene asiana.
Nykyiset ilmalinjat eivät ole koko maan metsätaloudelle mikään kansatalouteen vaikuttava ongelma. Yksittäiselle metsänomistajalle linjoista saattaa toki olla hyvinkin ratkaisevan luonteista vahinkoa.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Täällä on aiemmin kovastikkin vedottu siihen että luvat maksavat maltaita. Itse asiassa se hinta, jonka olen kuullut on jo toistakymmentä vuotta vanha ja senkin olen unohtanut. Siis mitä se hirvilupa sitten maksaa?
Minusta tämäkin keino pitää olla käytettävissä, niin tärkeästä asiasta on kyse.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Vielä 50-luvulla tosiaankin oli mökinmiehiä, jotka ampuivat hiorviä ihan yksinpäinsä ilma mitään seurueita ja tuhannen hehtaarin aluetta. He myös saivat saalista, vaikka hirviä oli vähän nykyiseen verrattuna.
Toisin kuin Timppa sanoo, he eivät olleet röyhkeitä. Heitä ajoi jahtiin se että isoksi paisunut pesue piti saada jotenkin talven yli. Siihen oli kiva apu kokonainen hirvi pöntössä. Perunoitahan kyllä oli omasta maasta.
Mitä nämä naapurimaat tähän kuuluvat? Kyllä valtaosasta maata saadaan hirvikanta pidettyä juuri halutunlaisena, täysin naapureista riippumatta. Pitkä itäraja tietysti vaikuttaa, mutta kumpaan suuntaan, se onkin sitten hyvä kysymys.
Metsästyshaluisista miehistä ei todellakaan tule yleisesti olemaan pulaa. Ongelma voi tulla siellä, missä ihmisiä on erityisen vähän. Ja tietysti myös siellä missä seurojen kulttuuri on nuorisoa karkoittava.
Kun ministeriön virkamiehet ovat ongelmaksi, niin heitä sitten vähennettäköön. Muutoksen hirviasioissa voisi aloittaa poistamalla lupamaksut ja antamalla jokaiselle anojalle niin paljon lupia kuin hakevat. Siihen hommaan ei todellakaan tarvita nykyisen kaltaista virkakoneistoa.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Todellakin lapsellisia ideoita. Vallankin kun ongelman ydin kuitenkin on siinä että sitä luontaisinta keinoa, eli ampumista, rajoitetaan raskaasti nykyisin yhteiskunnan taholta.
Tälläisten lääkkeitten jäämistä luonnossa esim jätevesissä ollaan jo muutenkin huolissaan ja sitten joku vielä ehdottaa niiden kylvämistä luontoon ehdoin tahdoin. Taatusti tulisi ei toivottuja seurauksia muilla eläinlajeilla.
Kannan pudottaminen metsästyksellä reilusti, samalla tarkasti huolehtien etttä kanta jää mahdollisimman lisääntymiskykyiseksi, että vasatuotto takaa kuitenkin metsästysmahdollisuuden. Tämä on se ainoa keino jolla päästään jotenkin eteenpäin, niin että rauha säilyy yhteiskunnassa.
Tässä on yksi uhka, eli ne ukkoutuvat metsästäjät, jotka pitävät tiukasti kiinni seurojensa johtopaikoista, joita ovat jo vuosikymmeniä hallinneet. On turhaa höpötystä ettei nuorisoa kiinnosta metsästys, mihinkäs se metsästysvietti nyt yks kaks olisi kansasta hävinnyt.
Nuorisoa vain ei kiinnosta olla toisten hyppyytettävinä ja käskettävinä. Ei tietysti intoa lisää sekään että mikään ei saa jahdissa muuttua nykyajan vaatiksia mukaillen. Huomioon pitää ottaa myös se että nuoriso haluaa joskus ihan itse lyödä päänsä mäntyyn, vaikka vanhempi polvi jo tietää että tuo on virhe ratkaisu, mutta jokaisen sukupolven pitää saada myös kokeilla ja oppia yrityksen ja erehdyksen kautta, ilman että vanhempi polvi onn vieressä nauraa räkättämässä, että siitäs sait räkänokka.
Kuinkas paljon on seuroja, joissa hallituksen jäsenistä yksikään ei ole vaihtunut kymmeneen vuoteen? Paljonko on seuroja joissa sama puheenjohtaja on ollut vallassa 15…20 vuotta tai jopa kauemman?
Terveisin: Korpituvan Taneli
Joissakin seuroissa ilmeisesti vanhojen patujen väistyminen on uuden alku.
Suorittava jaksaa höpöttää tuosta asiasta. hirviongelma ratkeaa helposti kunhan annetaan kaikille seuroille tuplasti lupia ja jos ei käytetä niin seuraavana vuonna seuran maat on muiden seurojen käytössä. Jos tämä ei tepsi luovutaan kokonaan lupahömpästä.
Uudistuksen vois aloittaa sillä että poistetaan hirviluvista lupamaksu kokonaan.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Myös sellainen muutos on havaittavissa että hirvi syö mäntyä myös kesällä, näin ei aiemmin ollut, vaikka kanta oli ajoittain runsaskin.
Kesä ja talvilaidun vaelluksen lisksi on myös alueita joissa on hirviä sekä kesällä että talvella. Päätilani ei ole vielä selkeästi talvilaidun aluetta. Hirviä vaeltaa läpi, leutoina talvina jäävät siihen talvehtimaan.
Joskus 70-luvulla alueella oli lauma, joka ei liikkunut koskaan mihinkään asemapaikaltaan, kunnes joutuivat hirvimiesten peräkärryyn. Nykyisin en tiedä että olisi tälläisiä paikkahirviä alueella, mutta hirviä on kuitenkin kaikkina vuodenaikoina näkynyt.
Terveisin: Korpituvan Taneli
