Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Tuota Planterin kuvaa lukiessa pitää ottaa huomioon esim. se että 60-ja 70-luvun männyn uudistusaloissa on mukana myös ne männiköt, jotka viljeltiin silloin selville kuusen maille.
Nykyisessä hirvikannassa pitää ottaa huomioon Luken arvioitten tahallinen vääristymä. Kun kerran susia löytyy lumijälkilaskennoissa noin nelinkertainen määrä luken arvioihin nähden, niin kuka pölöhö uskoisi sitten Luken hirviarvioihin? Niin, en minä ainakaan.
Terveisin: Korpituvan Taneli
No tulihan se sieltä, eli oikea tieto tilan tuotantosuunnasta. Kyseessä ei siis ole metsätalous vaan kiinteistöjalostus. Täällä kun yritettiin antaa metsän neuvoja tonttimaalle, niin eihän se oikein onnistu.
Lopputulemana jäi parhaaksi ja päällimmäiseksi neuvoksi Jätkän kommentti: ”Myy voorti”. Teet sitten miten teet, mutta kyllä sen voortin tuossa hommassa voi unohtaa. Tuo ei ole vanhemman papparaisen vaan amattilaisten hommaa, mitä siellä pitää tehdä.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Minä en ainakaan istuta hirvien takia kuusta. Sai korvauksia tai ei, mutta puulaji valitaan maaperän eikän eläimistön mukaan.
Siksi sitten pidän mm täällä mekkalaa hirvituhoista että siihen asiaan saataisiin joskus joku tolkku.
Mutta jos kerran metsäammattilaiset on syypäitä hirvituhoon, niin eikun kaikenlainen metsäopetus on kiellettävä ja kaikenlainen valtion tai yksityisten harjoittama netsäneuvonta on lailla kiellettävä. Kärkkäinen linnaan jos ei muuten lopeta hirvituhopuheitaan, kun ne tuhot kerran johtuu niistä puheista.
Näiden operaatioitten jälkeen hirvikanta voidaankin sitten kaksinkertaistaa, kun tuhon varsinaiset aiheuttajat on eliminoitu tehokkaasti.
Eikös näin Timppa?
Terveisin: Korpituvan Taneli
Niin nämä viimeisimmät ovat oikeita vastauksia siihen kysymykseen, jota Jean S ei meille tehnyt. Se kysymys olisi ollut: ”miten käsittelen kuvion?”
Terveisin: Korpituvan Taneli
Minullakin sellaisiakin omia istutusaloja, jotka on jo 90-luvulla ensiharvennettu. Kiva viedä joku aukkokammoinen sinne vierailulle ja kysyä että mites tuon kuvion metsä on syntynyt, entäs tuon. Siinä sitten kehutaan että oot sitten onnistunu saamaan taimikon alle ennenkun tukit kaadoit. On sitten niin hieno puusto että tuollaisia ei kyllä nykyisillä revittyjen aukkojen istutuksilla enää saa. Naama menee vähän harmaaksi kun kerron milloin aukon tein ja milloin sen istutin. Tilannetta pahentaa kun kerron ettei siinä puuta ollutkaan kuin tuossa harjanteella, molemmin puolin oli soistumaa, jossa kasvoi vain käkkärämäntyjä.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Teuvalla kun pidettiin hirvituho-iltaa Kärkkäisen johdolla, joku metsästäjä uskalsi sanoa että puulajivalinnoillakin hirvituhoja voi torjua.
Kärkkäinen vastasi tähän: ”Jotku luulee että se on hirvituho kun hirvi syö männyn tai koivun taimikon, mutta hän erehtyy. No, onhan se toki sekin sitä hirvituhoa, mutta se on vain murto-osa koko tuhosta. Todellenen tuho ja kansantaloudellinen tappio tulee siitä kun istutetaan kuusta männyn maille, eikä kuusen maille voi istuttaa koivua tervehdyttämään sitä juurikäävästä. Siinä tulee se totaalinen hirvituho vasta”
Arvatkaa oliko vastaväittäjiä ja puulajin valintaa hirvituhonn estäjäksi ehdottajia.
Terveisin: Korpituvan Taneli
”Sata mottia järeää tukkia vuosittain tai ainakin joka toinen vuosi.”
Vastaus on tietenkin jo lähtökohdiltaan väärin tuo kysymyksen asettelu huomioiden. No annan kumminkin.
Merkkaa poistettavat puut ja myy pystyyn päin. Siihen jää hakkuutähteitten keruuta ihan tarpeeksi sille vanhalle parille.
Sellaisenkin sopimattoman vastakysymyksen vois heittää, vallankin kun kukaan teistä ei enää asu sillä tontilla. Että eikö sen ilmeisen hakkuukypsän kuusikon voisi panna nurin ja vanhukset sitten hoitelisivat siihen kuusentaimikon Sinun jälkikasvusi iloksi. Miksi se pitää pilata jollakin harsintahakkuulla. Siinä tulis vanhemmillesi kunnon eläkerahat samoin tein, voisivat matkustella vapaasti.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Jätkä:
”Mutta: Kun hirvi napsii mäntyjä, on niitä sitten vain istutustiheydessä, taikka luontaisesti syntynyt melko täyteen, niin MIKSI IHMEESSÄ ensimmäiseksi kaadetaan ne taimet, joita hirvi on vikuuttanut?”
Toki jätän ne vikuutetut taimet sinne, ellei nyt ihan niiden alla ole kehityskelpoinen luonnontaimi.
Tämä, niin kuin karkoitteitten levitys, koivun ja pajun poisto metsästä yleensä yms, ovat vain poppakonsteja, joilla siirrellään syöntiä sinne sun tänne.
Oikea lääke on lyijy!
Terveisin: Korpituvan Taneli
Kelpaa se lounnontaimikin hirvelle. Minun käsitykseni asiasta on se että tuo höpötys että istutustaimi olisi mieluisampi hirvelle johtuu siitä että luonnon taimikossa ja kylvötaimikossa on aina enemmän taimilukua. On siis vara lyödä maahan ne hirven vikuuttamat. Istutustaimikossa tuho näkyy toisella tavalla, kun ei ole varataimia.
Hirviin auttaa vain lyijy, mitään poppakonsteja ei ole!
Terveisin: Korpituvan Taneli
Kuusessa ollaan:
”Lisäksi järeät tyvinatsat vaativat kunnon hydtaulihalkojan, eihän enää kirvestäkään tunneta.”
Jos puu poltetaan tavallisen klapin mittaisena, niin kyllähän se pieniksi saadaan. Ei kirveskään saa niin tuntematon kalu olla etteikö silläkin saisi. Toki minullakin on kunnon hydraulihalkojakin.
Se metsästä poissaanti ei liioin liene ongelma, vaikka muovipulkalla kun panee ensin pätkiksi. On sitten eri asia jos polttopuulle ei ole käyttöä. Käyttäjäkin toki löytyy, jos ei ole kateellinen.
Terveisin: Korpituvan Taneli