Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Minäkin olen aina käsittänyt asian niin että noro, puro ja luoma ovat luonnon muovaamia. Tuota luoma nimitystä käytetään kai vain meilläpäin. Oja sitten on ihmisen tekemä.
Entäs sitten kun puro tai luoma perataan ja oiotaan? Esim Korpituvan ohi virtaa sellainen moneen kertaan perattu, laskuojaksi sanottu, entinen luonnon ”luoma”. Luonnon muovaamaksi sen tietää siitä että se virtaa jonkinlaisen notkon pohjalla.
täälä on joskus keskusteltu siitä mitä tarkoittaa viranomaisten määritelmä ” …tai luonnon mukaisen kaltainen…”
Terveisin: Korpituvan Taneli
Jätkä sen jo sanoikin, että Fiskars tekee vieläkin sellaista pitkävartista vesuria, se on aika kevyt. Kävisi varmaan Wanhalle tuohon tarkoitukseen.
Vanhoista vesurin valmistajista puheen ollen tulee heti mieleen sellainen nimi kuin ”Kone ja terä”, en tiedä mistäpäin oli.
Minullakin oli kaksi kahdenkäden vesuria aikanaan. Merkkejä en muista, mutta,sen muistan, etteivät olleet saman valmistajan tekemiä. Kumpikaan niistä ei ollut tuo Wanhan alussa kuvailema malli. Toisen valmistaja oli mielestäni Ylihärmästä, se oli raskas, mutta tehokas. Nykyisin se ei ole enää tehokas kun ei ole ittellä voimaa enää käyttää.
Nykyisistä vesureista minulla on käytössä tietenkin tavallinen Fiskarssi, mutta olen tykästynyt myös Marttiinin pikkuvesuriin. Se on tietysti vähän liian pieni, mutta kun se on ainoa vesuri, jonka saa vyölle koteloon mukaan.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Jätkä:
”Yleensä on pidetty Koivun lannoittamista turhana – kannattamattomana. En tiedä tuhkalannoituksen antamaa kasvunlisäystä, olisiko se hyvää koivulle.”
Yleensähän tosiaan vain havupuita lannoitetaan.
Tässä olikin alunperin kyse vain boorin lisäyksestä.
Toisaalta visakoivulla saattaa pienenkin kasvulisäyksen aikaansaanti olla aika rahakasta.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tottahan kotitalous tuhka hyvää on, mutta vasta tuollaisen keskuslämmityskattilan, kuten Jeessillä, tuhkän määrä on sellainen että voi odottaa jotain vaikutuksia näkevänsä.
Meillä palaa puuta rivitalon varaavassa takassa, niin paljon kun järkevästi saa poltettua. Korpitupaa pidetään lämpimänä ainoastaan puulla, leivinuunissa ja hellassa polttaen. Tuhkaa on käytetty rivitalon nurmikkoihin, sammalsyöpöksi ja loppu on viety metsään turvemaille ja vähän pihapiirin kuusille. Hyvin kelpaa, mutta vähäiset on näkyvät vaikutukset metsässä. Toki ne ovat siellä tuhkalla hyvin pitkäaikaisia.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tuossa lahopuun määrässä olen Tolopaisen kanssa samaa mieltä.
Menneinä vuosikymmeninä kun maaseudulla oli paljon väkeä kaikki hakkuutähteetkin kerätiin. Erityisesti hevosaikaan käytiin hakemassa jokainen tuulenkaato ja pystyyn kuivat puu pois.
Viimeisinä vuosikymmeninä lahopuun määrä, myös runkopuun, on lisääntynyt rajusti. Poikkeuksiakin on silloin tällöin ollut, kun hakkuutähdettä ja kantoja on kerätty. Ne ovat jääneet toki hyvin pieniksi poikkeuksiksi.
Yleisesti jättöpuita ei siis tarvita lahopuun lisäämiseksi. En ole myöskään oikein mieltänyt mikä muu järkevä syy vaatisi, muutaman hehtaarin aukolle puuta jättämään. Joitain erikoisen mallisia haarapuita yms olen toki jo ennen tätä jättöpuu hömppääkin aukoille jättänyt.
Minun omissa metsissäni tuo lahopuun lisäämisperuste kylläkin pätee vielä tällä hetkellä. Me kun keräämme aukolta kaiken polttokelpoisen pois, vain sikksi että siellä olisi jatkossa mukavampi liikkua. Luulen kyllä että sekin päivä vielä tulee kun katselen vain tieltä aukolla tehtäviä hommia, eikä hakkuutähteitä enää kerätä, ainakaan käsipelillä.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Se että voidaan osoittaa, joku muukin metsän laatua ja kasvua yleisesti rasttava tekijä, esim. taimikoiden hoitamattomuus, ei mitenkään vähennä hirvivahinkoja tai niiden rahallista merkitystä.
Sillä tavalla Taimikoiden hoito ja hirvivahingot liittyvät toki toisiinsa, että jos kaikki taimikot olisivat viimesen päälle hoidettuja, niin hirvivahingot lisääntyisivät rajusti. Sen kyllä huomaa jopa yksittäisessä taimikko kuviossakin. Kun raivataan niin hirvi käy jo seuraavana yönä katkomassa jätettyjen latvoja.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Säästöpuiden etukäteen valinta ja merkkaus on yksi tärkeimmistä asioista ennen moton tuloa. En tarkoita että pitäisin nyt mitenkään järjellisenä koko hommaa, mutta kun se nyt tuntuu siltä ettei sellaista motomiestä löydy, joka uskaltaisi olla niitä jättämättä.
Jokaiselta kuviolta löytyy aina jotain sellaista, jonka jättäminen ei tee lovea kuin kuitupinoon ja silti puu saattaa olla järeäkin. löytyipä yhdelle kuviolle säästöpuuksi pari oikein kunnon katajaakin, niille piti tietysti jättää suojapuut ympärille. Vaikka tikut eivät säästöpuuksi kelpaakkaan, niin silti voi säästöpuuryhmän alustan jättää raivaamatta, siinä on sitten sitä riistan suojaakin.
Minä olen hiukan ymmärtävinäni ettei säästöpuuksi ollut tarkoituskaan välttämättä jättää niitä parhaita rahapuita, vaan monimuotoisuuden kannalta parhaita puita.
Miksikään turvallisuusuhkaksi en säästöpuita ole kokenut. Siksi edellä nokertelin hirvien ja susien turvallisuudestä ja Jätkä kompastui siihen asiaan
Terveisin: Korpituvan Taneli
