Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Sen verranhan asiaa on ajateltu ettei näitä puita saa jättää niin että ulottuvat tielle ja kun kuvion laitaan ei muuten saanut jättää, niin vaarassa ovat vain sillä kuviolla liikkuvat.
Minullä oli Aukolla, joka 2012 istutettiin, sopivasti pystyynkuolleita runkoja jättöpuiksi, niistä on nyt osa kaatunut, pitäisi varmaan käydä kaatamassa loputkin. Kaatuvat perkuleet vielä hirvien tai jopa susien päälle ja tulee syyte salametsästyksestä. Ittestä ny niin väliä, vanahasta äijästä.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tuskimpa siellä sahoilla röntgeniä käytetään, liian vaarallinen ja hankala. Taitaa ollla ultraääni jota puun läpivalaisuun käytetään.
Toivottavasti tuosta läpivalaisusta kehittyy tarpeeksi halpoja ja helppokäyttöisiä sovelluksia. Mieluummin vielä ennen katkontaa se homma.
Silloin kun tiedetään mitä puun sisällä on, voidaan helposti kehittää myös laatumaksutapoja. Tosin sahateollisuus on saanut mieleistään laatua bulkkihinnalla tähän asti. Muuten ei ole selitettävissä se että laatuun perustuvaa hinnoittelua ei juurikaan käytetä. Poikkeuksena jotkut erikoistyvet.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tuuli ei vain valitettavasti ole lukenut samoja oppikirjoja kuin Jätkä.
Kuten sanottu nuo Jätkän opit taatusti parantavat siemenpuidenkin tuulenkestävyyttä. Yksi siihen vaikuttava asia, jota hän ei tullut maininneeksi on kunnollinen ojitus heti kierron alusta alkaen.
Tosiasia on kuitenkin että 90% siemenpuukuvioista kaatuu myrskyissä ainakin muutama puu. Eikä tarvitse niin erikoinen myrsky olla kun se kaataa yli puolet kuvion puista. Jostain kumman syystä isommilla siemenpuukuvioilla. Löytyy aina joku puu joka jää pystyynkin.
Kun siemenpuiksi on valittu parhaat puut ja ne tuulenkaatoina sitten tuhotaan tulee uudistamiselle ylimääräisiä kustannuksia.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Jätkä:
”Jos ei omissa metsissä ole tekemistä, niin voisi mennä pirunkouran kanssa Tanelin ojia perkaamaan, hänellä kun on ohjelmassa pari – kolme kertaa kesässä siivota ojien pohjat.”
Luetun ymmätäminen jo tuntuu lakkoilevan Jätkällä. sitä se vanhuus teettää.
Ihan noin tiheästä aikataulusta en ole puhunut, oikeastaan en ole puhunut säännöllisestä aikavälistä ollenkaan. noita töitä tehdään tarvittaessa.
Niinkuin aiemmin sanoin, varmaan niitä töitä joissa olen parhaiten tienannut.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Turha puhua että olisi metsää hoidettu väärin jos siemenpuut kaatuu. Kaatuuhan niitä puita joskus parhaiten hoidetusta oikealla tiheydellä olevasta metsästäkin. Toki metsän historia vaikuttaa tuuliherkkyyteen, mutta sellaista poppakonstia ei ole vielä keksittykään, joka pitäisi jätetyt siemenpuut varmasti pystyssä. Kokemusten mukaan on toisaalta sata prosenttisen varmaa että ainakin osa siemenpuista kaatuu varmasti.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Selvästikkin metsästysseurojen pienuus on ongelma monien asioiden järjestelysssä. Harvemmassa kai ovat tälläiset kyläseurat kuin meidän kylällä, että porukkaa riittää kahteen seurueeseen ja yhteensä 30 lupaa.
Kun Suorittavan mainitsemista syista saattaa seuralle jää puoli tai koko lupa käyttämättä, vaikka hirviäkin olisi. Jos seurat olisi edes sen kokoisia että niillä oli vähintään 20 lupaa, niin näitäkin jäännöksiä oli koko maata ajatellen paljon vähemmän.
Tuolla tämän kunnan pääseuran puolella on iso seura jaettu kyläosastoihin. Tällä menettelyllä saadaan ison seuran edut, mutta käytännön toiminta on silti hyvin kyläkohtaista. Tuollaisia jäännöslupiakin on helpompi nitoa yhteen, tälläisssä rakenteessa.
A.Jalkanen yritti tuolla esittää että näitä ylityksiä voisi tasata seuraavaan vuotee. Eli jos tulee yksi kaato liikaa, niin ei se olisi mikään ”rikos” vaan se vähennttäisiin vain seuraavan vuoden luvista. Ja jäännöslupa lisättäisiin seuraavan vuoden lupiin.
Pankkihirvisysteemin minäkin hyväksyisin vasta sitten kun se pankki olisi sitten seuraavana vuotena käytettävissä vuosilupien lisäksi.
Sitten se emän ampuminen vasoilta. Jos tuollainen vahinko sattuu, niin sitten vain velvollisuus ampua myös ne vasat ja lihat valtiolle. Turhaa niistä on oikeudessa vääntää ”metsästysrikoksina”. Se nyt mikään rikos ole jos ampuu ylimääräisen haittaeläimen.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Kokonaan kyntäminen ehkä meneekin.
70-luvulla istutettiin pallekyntöön. Niin että kynnettiin kaksisiipisellä auralla vastakkain tai kaksisiipisella kaksi kertaa samaan suuntaan. Tai jopa niin että vedettiin yksisiipisellä billarin vetämällä raivausauralla kaksi kertaa samaan suuntaan. Kaikki tuottivat huteran istutusalustan, puita jopa kaatuili nelimetrisenä pikku tuulissa ja tiheistä paikoista keskeltä. Ei käytetty Jätkän mainitsemaa polkemista, vähintään sen olis vaatinut ja viilutkin oli liian kapeita.
Jos nyt olisin peltoa metsittämässä en kyllä kyntämistä käyttäisi, vaan kaivinkonetta, kääntömätästys, isoin mättäin ja telalla yli mättään ajo.
Terveisin: Korpituvan Taneli
