Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Juuri näin, tietääkseni aina hirvitiheys on laskettu kokonaispinta-alalle, ei metsän pinta-alalle.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tuo ensiharvennuspuun hinta on kieltämättä surkea. Silti en olisi ainakaan omassa metsässäni suosimassa maahan kaatoa. Jos sinne jää oksat ja latvukset sekä raivauspuu, niin myyntikelpoisen runkopuun sinne jättämisellä ei ole enää mitään lisäarvoa lannoitusmielessä. Eli maahan kaadon plussaksi jää ettei tule ajouria tässä vaiheessa.
vaikka kuitupuun alhainen hinta on nyt meidän riesamme, on siitä se hyöty, että teollisuus investoi kuiduttavaan teollisuuteen ja siten taataan edes jonkinlainen puun kysyntä tulevaisuudessakin.
Epäilempä sitäkin että jos kuitupuun hinta Suomessa oleellisesti nousisi, saattaisivat investoijat kaikota kokonaan. Jopa olemassa olevien tehtaitten käyttö saattaisi hiipua.
Täällä monesti esitetään että tuolla ja tällä tarjontaa vähentävällä toimella olisi suotuinen vaikutus puun hintoihin. Epäilemättä lyhyellä tähtäimellä näin onkin. Pitkällä tähtäimellä kuitenkin on kaikkien etu että Suomessa on tarjolla Hyvä Laatuista raakapuuta runsaasti. Se pitää myös ostajat kiinnostuneina, kun tavaraa on mistä ostaa.
Jos me syötämme kaikki taimikot hirville, jätmme harvennukset tekemättä ja vaikeutamme korjuuta jk hömpällä, voi käyvdä kalpaten. Saattaa olla että ostajat kaikkoavat kokonaan, paremmille apajille. Silloin kun tarjonta on niin niukkaa ettei järkevää korjuu ja kaukokuljetustoimintaa saada enää aikaiseksi, niin ostot loppuvat kokonaan.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Ostavat sahat ensiharvennustakin, jos näyttää että siitä tulisi sopivasti pikkutukkia, olen myynyt.
Se harvennusjäljen arviointi onkin sitten taitolaji, ainakin jos ei ole nähnyt ja tutkinut juuri sitä kuviota ennen hakkuuta. Voihan sinne joskus jäädä sellainenkin puu jossa tosiaankin on mutka. Olisiko pitänyt tehdä sitten mieluummin pienaukko siihen paikkaan?
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tuossa taisi tulla jo se yksi keskeinen syy, jos on hyvin tiukasti valkattu porukkaa aiemmin. Esim. Vain maanomistajia tai sitten on haluttu mukaan vain omia kavereita tms. Jos joku yrittää johonkin poppooseen eikä hyväksytä, niin todennäköisesti eivät hänen pojanpoikansakkaan siihen porukkaan hae. Voi myös vaikuttaa monien jopa ihan vieraidenkin haluun kun joku on saanut nuivan vastaanoton.
Entäs se nuorempien simputus sitten? Yksi kun sen takia lähtee, niin vaikuttaa ainakin kahteenkymmeneen muuhunkin. Niin, älkääkä nyt sitten yrittäkö väittää, ettei sellaista ole seuroissa tapahtunut.
Minä vain vieläkin perään sitäettä miksi kaikki seurat eivät ukkoudu?
Terveisin: Korpituvan Taneli
Suorittava:
”Jos porukan keski-ikä huitelee reilusti 60 vuoden kuoleman puolella , kantani perustuu pelkkään realismiin.”
Osaatko Suorittava sanoa, miksi tuo yli 60 keski-ikä vaivaa vain osaa hirviporukoista? Ovatko porukat liian pieniä, siis ei kiinnostavia, vai miksi on näin?
Olin eilen peijaisissa ja oli mielenkiintoista nähdä miten nuorta porukkaa seurassa on. Minullekkin outoja, kun olen ihan kylän toiselta laidalta kotoisin ja lähtenyt maailmalle v66, palasin vain osittain kun asun nykyään kirkonkylällä. Puheenjohtajakaan seurassa ei ole ollut moneen vuoteen yli 60. En tiedä tarkemmin miten ovat seuran sisällä asioita hoitaneet, mutta aivan ilmeisesti hyvin kuitenkin.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Ei kyllä ole tullut koskaan mieleenkään etteikö sahan saisi antaa harventaa. Että mukamas poimisivat parhaita runkoja? Höh, sanon minä.
Kyllä se harvennusjälki on kiinni tasan tarkkaan siitä kuka (henkilö) harventaa ja minkälaiset on metsän lähtökohdat.
Se onko pystyostajana saha vai sellufirma näkyy sitten siinä mihin kasaan menee sellainen puu, joka on vähän siinä ja siinä. Sahat kun kelpuuttavat omalta hakkuultaan pienempiä mittoja ja jopa heikompaa laatuakin, kuin mitä ostavat sellufirmoilta.
Terveisin: Korpituvan Taneli
