Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Mitäköhän jees on työksensä tehnyt kun eläke niin pieni on? Ei kai vain kuutamo urakointia? Kyllä nykyiset kunnon työpaikat takaavat myös eläkkeellä leivän pöytään. Metsäharrastuksesta tulevat lisukkeet voi sitten säästellä jälkeenjäävien riideltäväksi.
Terveisin Korpituvan Taneli
Näitä sirkushuveja olen myös ihmetellen seurannut. Vuosikymmenten mittaan on tehty paljon koneitten ja autojen hyötykäytön päästöjen vähentämiseksi, mutta esim. tractor pulling kisoissa on samaan aikaan kehitetty vain menetelmiä millä saataisiin savu pakoputkesta entistä mustemmaksi ja riitoisammaksi, että se näkyisi mahdollisimman kauas..
Terveisin: Korpituvan Taneli
Pyysin harvennus tarjouksen kolmelta mg, upm ja pikkusaha. Mg ehti jo tarjota, minä en ollut uskoa silmiäni, siinähän oli ihan kelpo hintoja, saapa nähdä miten sahan käy. Aiemmin saha on tarjonnut jopa kuiduista paremmin kuin mg, nyt taitaa pitkästä aikaa käydä toisinpäin.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Jos palattais ketjun alkuperäiseen aiheeseen eli syötyjen taimien kohtaloon männyn taimikossa.
Tuossa videossahan otettiin niin paljon mäntyä pois että samalla voisi toki vetää kaikki nurin kun se ei kuitenkaan enää ole männyntaimikko.
Hirvi tosiaankin tulee syömään sitä samaa mäntyä uudelleen. Voihan tässä olla yksilölliset makuerot kysymyksessä. joku riistapuolen kaveri tosin esitti mielestäni uskottavamman teorian. Männyllä on syöntiä vastaan ihan omakin konsti eli karvasaineet, jotka on tarkoitettu ihan vain syöntisuojaksi. Elinvoimainen mänty tuottaa kuulemma enimmän tätä karvasainetta. kun hirvi sitten syö mäntyä, niin määnyn elinvoima heikkenee ja karvasaineetkin laimentuvat, joten uudet neulastupsut ovat entistä maukkaampia.
Olen hiukan puuhastellut noiden männynlatvojen kanssa ja tulokset ovat yllättävän hyviä. Pelkkä kilpalatvojen katkonta ei paljon aikaa vie ja saattaa olla jo ihan riittävä apu. Olen myös kuitunauhojen kanssa sitonut valittuja latvoja pystyyn ja jopa onnistunutkin siinä, se vain on jo niin työlästä ettei siitä oikein ole konstiksi. Sitten kun mänty on yli kaksi metriä ei muuta konstia edes ole kuin huolehtia siitä että on vain yksi latva. Uskomattoman paljon puu oikoo itseään, kun sitä vähän avittaa.
Ensiharvennuksen sellupuun ei ole niin väliä vaikka on vähän mutkiakin rungossa. Tuon videon toimenpidettä en tosiaankaan ymmärrä muuten kuin että ollaan uudelleen mätästämässä ja istuttamassa alue.
Vielä niistä sarvenhankauspuista. Samoihin puihin palataan, niin kauan kun puu on elossa. Kun puu kuolee etsitään uusi uhri. Niinpä en ole poistanut sarvenhankauspuitakaan, kuin vasta kun on kuivamisen takia hylätty. Jostain kumman syystä niitä hankauspuita on viime vuosina ollut vähemmän, vaikka hirviä on niinkuin ennenkin.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Talvellakin toki voi raivata, jos kesällä ei kerkiä.
Kaksi kertaa samana kesänä raivaus auttaa hyvinkin saman kuin ruiskutuksetkin. Juhannuksen tienoissa ensimmäinen raivaus ja piiskat pois ennen lehden kellastumista.
Kun on pellosta kyse, voisi raivauksen tehdä traktorimurskallakin. Se repii ja rikkoo sopivasti raippoja, että haihdutus on mahdollisimman suurta, tehoaa paremmin kuin raivaussahan sahaus jälki.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Kummasta nyt olikaan kyse tervalepästä vai harmaalepästä?
Jos haluaa tervaleppää istuttaa siinä mielessä että niistä tehdään joskus paneelia, niin voisi jopa ostaakkin taimet. Siirtoistutuskin voi onnistua, kun huolella tekee ja pienillä taimilla.
Harmaaleppää jos haluaa näkösuojaksi tai polttopuu tarpeiksi, niin voihan niitä taimiakin siirrellä. Harmaaleppä lähtee kyllä kasvamaan niinkin että katkoo oksia isommasta lepästä ja tökkii niitä maahan. Jopa lehtisilmuttomat leppäkepitkin lähtevät kasvamaan kunhan on vain sopiva kostea paikka. Nämä oksaistutukset paras tehdä syksyllä tai sitten keväällä heti kun routa on sen verran sulanut että siihen oksan saa pystyyn. Tällä menetelmällä tulee kyllä herkästi lahovikoja, mutta jos ei olla sahapuuta kasvattamassa, niin hällä väliä.
Terveisin Korpituvan Taneli
Voi tätä laidasta toiseen soutamista!
Ensin istutettiin kuusenkin maat männylle, kun olisi pitänyt vaihtaa männylle vain kuivat ja kuivahkot kankaat.
Sitten alkoivat metsäammattilaiset höpöttää että pitää istuttaa hirvien takia männynkin maat kuuselle, niinkuin hirvituhot olisivat joku luonnonvoima, jolle ei voi mitään.
Nyt sitten taas vouhkataan ettei enää yhtään istutus kuusta???
Onko se niin vaikea rasti ymmärtää että metsässä on erilaisia kasvupaikkoja, erilaisille puille. Ei saa myöskään ummistaa silmiä siltä etteivät kaikki eri puulajeja uhkaavat tuhot ole ihan pelkästään luonnontuhoja, vaan niihin voidaan vaikuttaa, jos halua yhteiskunnasta löytyy.
Terveisin: Korpituvan Taneli
