Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Kun olis paappa silloin myynyt leimauksen ja viiden vuoden välein sitten aina jonkinlaisen leimikon, niin olisi niille pojille melkein kolminkertaisena nyt tuo metsän hinta.
Jos leimikko ei suuri ole ollut, niin ei se leimalaho ole pahin asia, allejääneitähän siinä on leimattu. Pahin asia on vuosikymmeniä jatkunut hoitamattomuus ja hakkaamattomuus. Ilmeisesti ainoa tiedossa oleva ”hoitotoimenpide” on tuo 50-luvun hakkuu.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Minkäs yksimielisyyden pasillin palsta on nyt nielaissut?
Minä sen verran vähän käytän että ei oikein ole moottorisahan suosittelijaksi.
Minulla oli kuitenkin 200 ja tykkäsin siitä. Se oli kai niitä ensimmäisiä, kun oli muuttunut merkintä 020->200. Siitä meni kytkimen jousia, kunnes seppä hioi jousien pidikkeitten kulmat pyöreäksi. Sanoi että ongelma korjattiin uusiinkin sahoihin aika pian. Nyt on 201 ja edelleen tykkään.
Minulla ei korkeampi ammattisahan hintakaan haittaa, minulla vain tulee sitten vastaavasti enemmän vuosia sille sahalle.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Videolla kaveri voisi tietysti käyttää enemmän vetävää terää ja pitää ketjun melko kireällä.
Pystyynpäin voi tietenkin karsia jos on keräämässä kaadettavaa puustoa ja tietenkin reikäperkauksessa taimen puolelta vähäarvoista vesakkoa.
Varsinaiseen pystykarsintaan on tosiaankin olemassa paremmat ja halvemmat välineet. Tällä jos säästettävää puuta pystykarsii, niin joko jää liian pitkät tapit tai tulee runkoon vaurioita, mahdollisesti molempia samaan runkoon.
Jos laippa ja ketju korvattaisiin pyöröterällä, niin siitä tulisi kyllä hengen vaarallinen. Joko tämä ketjuterällä, tai tavallinen pyöröteräraivuri sitten.
Kyseessä on yksi väline muiden joukossa. Tämä ei missään tapauksessa tule korvaamaan tavallista raivaussahaa.
Minulla tulee mieleen että täällä palstalla kun on henkilöitä jotka ostelevat metsäpalstoja. Niistä tulee eteen kuvioita joissa ei vuosikymmeniin ole tehty mitään. Niillä kuvioilla on tilausta tälle. Yksi on hyvin epätasaiset maastot ja ojapenkat.
Minä käytän tätä kun kerään suurimman osan raivauspuusta. Tällä sen saa miltei kuljetuskuntoon samalla kun kaatelee. Vastaava tilanne tulee jos syystä tai toisesta halutaan metsä pitää hyvin kulkukelpoisena, mutta tavaraa ei kuitenkaan kerätä. Tällä raivauspuun saa aika näkymättömäksi, osin karsien ja pätkien niin että pätkät mukautuvat maastoon.
Yleisesti kai voisi todeta, että mitä useammin metsässä käytetään raivaussahaa, sen vähemmän on käyttöä tälle laitteelle.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Jätkä: ”Sama vaiva ainakin siinä sahassa, jota minä kokeilin. Terälaitteet olivat vakiokulman paikalla. Mutta Jos kovasti haluaa sahata pystysuorassa olevalla terällä, sen voi kääntää selkäputkea pyöräyttämällä, jolloin terä vinkuu pystyssä, mutta kahvat ovat edelleen vaakasuorassa.”
Kun katsoo tuota linkitettyä videota ja lukee tuon Jätkän tekstin, jonka lainasin, niin voi todeta että Jätkä puhuu nyt kyllä aivan jostakin muusta laitteesta kuin me muut.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Puuki:
”Onko ketjuraivaussahan terän kallistaminen helpompaa raivattaessa pajukoita ?”
Kuten Tolopainen sanoi sitä voi käännellä ihan vapaasti ja sehän se juju juuri onkin. Voi todella karsia puun pystyyn vetää sen juuresta poikki ja karsia sen ainakin päältä. Katkoa maassa sopivan pituisiksi yms. Se terän suunnan vaihtaminen on todella kätevää.
En tiedä mitä raakiletta Jätkä on päässyt koeajamaan. Sietäisi tutustua ensin huskun reppuraivuriin, niin voisi mielikin muuttua.
Terveisin Korpituvan Taneli
Vähän toisenluokan pajut oli viittaus edellä olevaan kommenttiini:
”Kun tuollaisen puskan raipat alkavat olla viisisenttisiä, niin siitä kyllä jää pyöröterällä aika korkea töriläs jäljelle. ”
Eli oli sitä asiaa, eikä mitään nakkelua.
Yritä nyt Jätkä ymmärtää että kirjoitus tavallasi teet tyhjäksi sinänsä ammattitaitoiset kommenttisi.
Terveisin: Korpituvan Taneli
