Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Metsuri motokuski:
”Jokaisella on omat perusteet hakkuun suoritukseen. Jollakin se on taloudelliset (hyödyn maksimointi) joillakin se on esteettinen kysymys ja joillakin se on siltä väliltä. Kun sitten suunnitelma tehdään niin jokainen pohtikoon sitä milloin mikin tavoite saavutetaan omassa metsähoidossa.”
Silloin kun eettiset kysymykset ja esim. maisema tulevat mukaan, niin niillä on yleensä sitten ratkaiseva rooli ja tadeudellisuus saa sitten tyytyä siihen mitä hakkuusta tulee tai on tulematta.
Hupaisinta asiassa on se että taloudelliseen tulokseen tähtäävilläkin on hyvin eriäviä käsityksiä siitä miten siihen parhaaseen lopputulokseen päästään. Eikä kyse ole ollenkaan siitä että valitaan erilaisia korkokantoja, vaan metsänhoitotoimenpiteitten taloudellisuudesta ollaa hyvin erimielisiä, laajalla asteikolla.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tuo suhteellinen arvokasvu onkin juuri sellainen tekijä, jonka minäkin ymmärrän, että sen mukaan päätöksiä pitäisi tehdä. Siinä ei tarvitse tempoa hatusta mitään. No, tuo maapohjan arvo lienee vaikeimmin määriteltävissä oleva tekijä.
Korkoon perustuvissa laskelmissa on se vika että niissä pitää aina valita korko ja yrittää arvata inflaatiokehitys.
Tuo suhteellisen arvokasvun kaava on myös tarpeeksi yksinkertainen, että siitä pitäisi ihan suoraan nähdä miksi metsää kannattaa harventaa. Harvennuksen yhteydessä tekijä b pienenee oleellisesti ja kuitenkin tekijä a yleensä jopa suurenee tai ainakin pysyy samana.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Raivaaja, kai olet sen verran lukenut, että olet huomannut kuka sitä henkilökohtaista täällä harrastaa. Kyllähän hän sitten vastauksia saa samalla mitalla.
Se on Jätkä joka tähän palstaan on tuonut nyt siivottoman, henkilöön menevän kirjoitustyylin. Olisi parempi että keksityttäisiin asioihin, eikä toisten henkilökohtaiseen solvaukseen.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tuo tukkimiehentäiltä suojaus taitaa olla hiukan heikkoa istutettavissa taimissakin. Sehän oli kai pari kymmentä vuotta kunnossa, mutta sitten joku keksi että se torjuntaaine on vaarallista. Yritin saada muutama vuosi sitten selvää paikallisen taimitarhan johtajalta asian tilasta. Ainoa asia mikä varmistui oli että aine on vaihtunut hiljattain. Mitään nimiä tai tehon kokeilutuloksia ei herunut. Vakuutettiin vain että asia on viranomaisten vaatimalla tavalla hoidettu.
tulin siihen tulokseen että huonontunut on. Niinpä pidänkin nykyisin yhden välivuoden hakkuun jälkeen ennekuin istutan. Männyn mailla ei heinittyminen ole ongelma. Välivuosillahan tukkimiehen täitä torjuttiin 60-luvullakin, ennen taimien kemikaalikäsittelyä.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Jätkän aurausmuistelot eivät kyllä kuulu tähän ketjuun.
Olishan sen polun voinut jättää muokkaamatta ja risukasat olisi voinut kasata toisinkin.
Ihmetyttää sekin että on ollut kieltotauluja yms, mutta ei ole otettu minkäänlaista yhteyttä vahingon tekijöihin, jotka aivan ilmeisesti on kyllä tiedossa. Vähän yksiviivaista hommaa jos ensimmäinen kontakti on korvausvaatimus.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Kuten täällä jo Harrastelija aiemmin mainitsi, jokamiehen oikeus pitäisi kirjata lakiin. Samalla se voitaisiin rajata tarkemmin. asetuksilla voitaisiin sitten helpommin puuttua epäkohtiinkin. Nykyinen käytäntö on vähän liikaa tyhjän päällä.
Ratsastus oli aikanaan selkeä jokamiehen oikeus, silloin kun sitä käytettiin kulkemiseen kuten kävelyäkin. Nykyinen ratsastus on samojen polkujen kiertoa päivästä toiseen, eikä se enää ole samalla tavalla välttämätöntä kulkemista paikasta toiseen. Sen voisi siis rajata pois.
Joku on sotkenut jokamiehen oikeuteen myös maastopyöräilyn, joka on nykyihmisen exrtiimilaji, eikä sillä ole mitään yhtymäkohtia vanhaan jokamiehen oikeuteen.
Hiihtäminenkään ei oikein enää istu siihen vanhaan kuvioon, johon jokamiehen oikeus perustuu. Siitäkin on tullut järjestettyä toimintaa joka vaatii ihan omat raivatut latu-urat.
Lumikenkäilyä on myös yritetty ujuttaa jokamiehen oikeuden piiriin, jonne se ei todellakaan kuulu.
Jäljelle jää vain jalan kulku, marjastus ja sienestys, silloin kun ne eivät ole mitään erikseen organisoitua toimintaa.
Tämä ”erikseen organisoitu” onkin juuri se hankala asia tässä. Silloinhan väistämättä ihmisiä liikkuu samalla reitillä paljon ja mukana on aina varmemmin myös niitä, jotka eivät ymmärrä luonnossa liikkujan vastuusta mitään.
En näe mitään ongelmaa siinä että yksittäiset marjastajat ja sienestäjät kulkevat metsissä. Heillä on yleensä myös ymmärrys siitä mitä siellä voi tehdä ja mitä ei. Ongelmia alkaa kertymään kun luonnosta vieraantuneet ihmiset tulevat metsään ”rentoutumaan”. Jälki saattaa olla yllättävänkin pahaa.
Ulkomaisten marjanpoimijoidenkin aiheuttamat ongelmat ovat pääsääntöisesti olleet peräisin täkäläisten järjestäjien antamista ohjeista tai niiden puuttumisesta. Marjastajat sinänsä ovat ottaneet kyllä onkeensa ohjeet kunhan järjestäjät ovat niitä vaivautuneet antamaan.
Terveisin: Korpituvan Taneli
