Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Noista korvauskäytännöistä en muista kuulleeni oikeuden ratkaisuja.
sellainen tapaus on joskus ollut esillä että joku oikaisi metsän läpi päivittäin bussipysäkille ja illallatakaisin. Oikeus totesi että ei kuulu jokamiehen oikeuden piiriin, kun on säännöllistä kulkemista. Siinä tapauksessa kai kunta lunasti maanomistajalta maata ja teki siihen kevyenliikenteen väylän.
Sama säänöllisyys kaataa kai aika herkästi ratsastuksen jokamiehen oikeuden. Erityisestitallit jotka vuokraavat hevosia ratsastukseen, ovat jokamiehen oikeuden ulkopuolella.
Aikanaan asiaa selviteltiin, tytön ratsastusharrastuksen myötä. Silloin tulimme siihen tulokseen että selvintä on kysyä aina lupa maanomistajalta. Sen varmasti helposti saakin jos on kyse yksittäisen ratsastajan hommista. Talleille lupaa ei käsittääkseni ole mikään velvollisuus antaa, ilman korvausta.
Täällä puhuttiin metsäautoteistä. Niiden suhteen on käsittääkseni voimassa se mikä koskee maastoakin. Eli mitään joka auton tai joka mönkijän oikeutta ei ole olemassa.
Silloin kun tie saa julkisista varoista kunnossapitoavustusta, niin vieraskin autoliikenne pitää sallia. Puutavaran kuljetukset silti maksullisia.
Elävässä elämässä, täällä maaseudulla, kukaan ei kiellä marjastajien ja muiden sellaisten kulkijoiden, autolla kulkua, metsäautotiellä. Asia tuli meilläkin esille, kun naapuri toi metsäpalon yhteydessä yhteisen tiemme päähän liikennemerkin ”ajoneuvoilla ajo kielletty” asianmukaisine lisäkilpineen omasta liikenteestä. Hän oli sitä mieltä että jätetään siihen pysyvästi. Minä sanoin että kunhan palokohu hälvenee, niin vieppä pois.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Paljasjuurisia männyntaimia tuli istuteltua aika paljonkin. Laatu oli mitä oli. Vuonna 85 sain sitten täydennystaimierän joka poikkesi edukseen aiemmista. Ne kasvoivat reippaammin kun aiemmin, mutta silti suoraa puuta.
Tässä välillä tein yhden männyn kylvön. tuli vähän aukkoinen taimikko, mutta hyvää puuta. Hirvet vain kiusana ja vesakkokin kerkesi liian hyvin mukaan. En kylvä enää. Toki minulla on yksi palsta jossa kylvö olisi paikallaan, kuiva kangas, mutta se nyt ei tule enää minun uudistettavaksi.
Nämä pottitaimet ovat olleet ihan hyviä, muuten, mutta hirvenkesto on huono.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Ne vuorokausiennätyksetkin toki noteerataan, näin se on, eivät ne kovin vanhoiksi kerkiä. Se vuosituotanto on kyllä parempi mittari, se vähän hilliintyy kun tehdas vanhenee seisokit väkisinkin pitenee.
Joo uutta rakennetaan koneen käydessä ja sitten otetaan lyhyessä seisokissa käyttöön.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Yhden tehtaan elinkaaren nähneenä voin sanoa että juuri noin se menee kun Jätkä sanoo.
Aikanaan Kaskista käynnisteltiin niin huonossa suhdannetilanteessa että se saatiin hyvään iskuun nopeasti, kun oli varaa pysäyttää ja korjata kun jotain ilmeni.
Vuosi siinä kuitenkin kai meni ennenkuin oltiin vakaasti suunnitellussa tuotantovauhdissa. Kehitystä ei pysäytetty siihen vaan uusia vuosituotanto ennätyksiä hamuttiin koko ajan. Sitten kun kiristysvara oli lopussa ruvettiin viilaamaan pullonkauloja. Myöhemmin otettiin käyttöön tehostetun kunnossapidon taktiikka, ei siis korjattu kuluvia paikkoja entiselleen, vaan lisättiin samalla kapasiteettia. Erityisesti kuorimon saneeraus oli rajua, kun lähdettiin siitä että alkuunsa runsas kolmannes puusta keitettiin kuorimatta. Ne laitteet uusittiin enemmänkin kuin kertalleen kokonaan.
Niinpä sitten vuosituotanto ajan myötä tuplaantui suunnitellusta ja vedenkulutuskin pudotettiin puoleen sellutonnia kohti, joten pärjättiin alkuperäisillä vesimäärillä.
Vuosituotanto onkin oikeastaan se luku jota pitää tarkastella. Se sitten kattaa myös tehtaan käyntivarmuuden.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Se ”heinien” kulutus taisi nyt sitten jopa hiukan notkahtaa alaspäin. jos kerran toista jo puretaan, niin siihen tuli totaalinen puun kulutuksen katkos, eikä uusi ihan heti pääse vuorokausikeskiarvoissaan edes vanhan tasolle.
Sinänsä en pidä tuota menettelyä erityisenä riskinä, kyllä se siitä lähtee tämä uusi rullaamaan, on ne lähteny ennenkin. Mutta voi käydä jopa niin ettei puun kulutus tänä vuonna kokonaisuutena yllä edes vanhan tehtaan parhaiden vuosien tasolle.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Jos palataan taas siihen Kauhajoen CLT hankkeeseen, niin on hiukan uutisia.
Koneistojen hankintasopimukset on allekirjoitettu. Kuljettimet yms sellaiset toimittaa Kauhajokinen Pinomatic oy, joka tekee niitä muuallekkin metsäteollisuuteen.
Varsinaiset liimauspuristimet tulevat Saksasta.
Ensimmäisiä CLT levyjä pitäisi tulla sitten noin vuoden kuluttua.
Terveisin: Korpituvan Taneli
