Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Eipä taida tuo 200m etäisyys oikein yöllä riittää. En kyllä sahaisi niin lähellä. Naapuri kerran innostui hakemaan rankakuormaa kymmenen jälkeen illalla, joku 400m etäisyyttä, kyllä kuului korpitupaan sisällekkin. Ei se nyt niin muita häirinnyt, mutta tytön hevonen olis halunnu paikanpäälle katsomaan.
Eiköhän se puolen kilometrin etäisyys, sellaiseen taloon tai mökkiin, jossa ollaan paikalla ole ihan korrektia pitää. Eipä liene yökyöpeleillä mitään vaikeuksia löytää tarpeeksi syrjäistäkin savottapaikkaa yöllä.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Niinpä, Hirvikolari ei ole onnettomuus vaan etukäteen suunniteltu tapahtuma. Kirjoituspöydän ääressä päätetään kuinka paljon kuolleita on sopiva määrä.
Tapahtumapaikkaa ei tosin suunnitella etukäteen, mutta kolareitten ja kuolonuhrien suuruusluokka.
Aikanaan joku, asiaa tutkinut, sanoi että jos kanta kaksinkertaistuu, niin kolarit nelinkertaistuvat. Sama tietysti myös toisinpäin.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tosiasiahan on että suuressa osassa maata on näillä kolmella suurellakin aina silloin tällöin lappu luukulla: ”Ei osteta”. Onkohan ihan koko maata kattavaa ostoorganisaatiotakaan muilla kuin MG:llä.
Tuskin tälläistä esiintyy esim. juuri Hartolassa, Visakallon tanhuvilla.
Juuri tämän takia olisi Suomeen saatava puuta jalostavaa kapasiteettiä lisää. Tietysti pitäisi saada tänne lännen puolellekkin jotain, mutta jokainen kulutettava lisämotti on plussaa koko maalle ja koko maan puun kysynnälle.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Minä en edes ole niin pannut niitä kuutioita mieleeni.
Ensimmäinen sahani oli v65 XL12. Sen jälkeen oli vähän vaellusvuosia, eikä metsässä tullut juuri käytyä.
82 ostin huskun raivaussahan ja ammattilaisille tarkoitetun pinotavarasahan. Tarkkoja tyyppimerkintöjä en muista. Niillä mentiin sitten ihan kivasti melkein 20 vuotta.
tällä vuosituhannella on sitten ollut käytössä tilhin rs450 ja ms200. Jälkimmäinen on sitten jo vaihtunut ms201.
Jos Sinä Mottimasa kerran tiedät tarkalleen mitä haluat ostaa, niin miksi sitten kyselet?
Terveisin: Korpituvan Taneli
Harrastekäytössä tuijotetaan aivan liikaa sahan hintaa. Minä olen jo ajat sitten päätynyt siihen että pitää olla ammattilaiselle tarkoitettuja, keveimpiä versioita, niillä sitten jyystetään 10-20 vuotta käytöstä riippuen.
Keveys on harrastelijalle tärkeä valintakriteeri, saa hiukan tehokin kärsiä sen hyväksi.
Tuollaiset 200 euron hinta erot ovat mitättömiä. Jos se on kovasti rahasta kiinni, niin käytetty, hyvän huoltomiehen entisöimä, ammattisaha tai sitten ihan joku halpis malli joita saa monta ammattisahan hinnalla.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Visakallo luettelee monia syrjäseutuja uhkaavia tekijöitä, muutamaa kohtaa en kyllä ymmärrä.
Vakinainen asutus kyllä väheneekin syrjäseuduilta, jossain päin rajustikkin. Vapaa-ajan asunnot kyllä ovat, vielä ainakin toistaiseksi, olleet lisääntymään päin. Ainakin tälläisillä paikkakunnilla joissa kesämökkejä on perinteisesti vähän. Keäasuntojen muuttaminen ympärivuotiseen asumiseen sopiviksi ja ns mökille muuttaminen muuttaa sekin tilannetta, mutta kylläkin vain eteläisemmässä Suomessa.
Tuo päästöoikeuskysymys on toki uhka metsätaloudelle. Erityisesti jos tyydytään vain siihen mitä EU määrää. Aktiivinen puolustuspolitiikka asiassa ja päästöoikeuksien ostaminen lisäävät toki puun kulutusta ja siitä hyötyvät erityisesti hankinta-alueitten reuna-alueet.
yleisestihän on niin että voimakkaimminhan puun kysynnän vaihtelut tuntuvat siellä missä alkaa olla epävarmaa meneekö puu kaupaksi vai ei. Hinnoissa on tietysti isojakin piikkejä lähellä laitoksia, mutta ne ovat kuitenkin pientä sen rinnalla, jos jossakin muualla on kysymys siitä saako myydyksi vai ei. Täällähän joku jo ansiokkaasti osoitti kuinka kantohinnan nolla-alue luo puureservejä, jotka sitten kuitenkin kiinnostavat, pitkän päälle, ostajia.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Täällä nyt itse kukin on asetellut tuon tittelin ”metsäsijoittaja” johonkin korkeuksiin, kun kukaan ei oikein katso siihen yltävänsä.
No, minä en noilla kriteereillä siis ole metsäsijoittaja. Homma on niin kovin pienimuotoista. Ostin kuitenkin entisen kotitilani jatkeeksi 80-luvulla pari länttiä kun tuntui että rahkeissa varaa oli ja metsä muutenkin kiinnosti.
2000-luvulla sitten olin aikeissa liittää nuo ostoläntit perusteilla olevaan yhteismetsään. Sillä hetkellä oli myös perheessä jonkin sortin rahanreikä, niinpä päädyin kuitenkin myymään toisen noista länteistä. Se oli itselle yllättävänkin helppoa, vaikka palstaa oli tullut hoideltua monella tapaa, viimeksi oli ollut kunnostusojitusta. Asiassa auttoi melkoisesti se että katsoin metsän pääsevän ”hyvään kotiin”.
Nyt tuntuu siltä että se toinenkin läntti lähtisi melko kevyesti, jos tarvetta ilmaantuu. Kotitilani suhteen tilanne lienee kinkkisempi, tosin siihen vaikuttaa sekin että Korpitupa, entinen kotini, on sen tilan nurkassa. Olen kuitenkin tullut siihen tulokseen pohdinnoissani että jossain vaiheessa luopumisen paikka on kuitenkin edessä. Jälkikasvun elämänpiiriin metsä ei oikein tunnu soveltuvan.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tempoilevaahan se on kun ensin tahallaan annetaan kannan kasvaa, niin pitäähän sitä sitten leikatakkin.
Kun pantaisiin tavoite kohdalleen esim alle 2/1000ha, niin sitten ei olisi niin väliä vaikka vähän tempoiliskin. Nyt kun tavoitekanta on jo kestämättömällä tasolla niin pienikin vippaus siitä ylöspäin on jo hyvin kohtalokas.
Kyllähän seurat ukkoutuvat kun ne ukkoutetaan. Ilmeisesti Wanhalla jätkällä on oikeat lääkkeet siihen ukkoutumiseenkin.
Ukkoutuminen ja ampujien puute ei ole se ongelma, vaan tavoitekannan oikea asettelu ja sitä kautta lupien määrä.
Olen jo vuosia täällä esittänyt että pudotetaan kanta hyvin alas ja pidetään se kanta sitten mahdollisimman lisääntymiskykyisenä, niin että sitä ammuttavaakin sitten riittää. Silloin saaliissa olisi vasojen osuus nykyistäkin suurempi. Vasatuotto paranisi sitäkin kautta että hirville riittäisi silloin ruokaa paremmin, vasakuolemat vähenisivät.
Nyt sitten joku kysyy että kumpia pitäisi ampua nuppia vai sonneja. Minä en tiedä, enkä välitäkkään tietää. Minulle riittää kunhan tavoitekanta on alle 2/1000ha. Kannan rakenteesta taittakoot metsästäjät sitten peistä.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Olen oppinut tässä vuosien varrella nimenomaan sen että kantatavoite on aivan liian suuri. Jos kantatavoite olis oikea ei väärin arviointienkaan jäki olisi niin karmeaa kuin se on nyt.
Esim. Kauhajoella ollut 3 (kolme) hirvieläin kolaria viime viikonloppuna. Tietääkseni päälleppäin näkyviä vaurioita on tullut vain autoihin. Yksi kai täysin romuna.
Terveisin: Korpituvan Taneli
