Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Ei tässä mitään alueellista eriarvoisuutta tarvita. Lakimääräisesti hirvien enimmäismäärä 2/1000ha ja tavoite puoleen siitä. Vahingot tippuu niin ettei mitään erillisiä hirvivahinko korvauksia enää tarvita ja liikennevahingotkin putoaa ainakin kymmenenteen osaan nykyisistä.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Kuopiohan ilmeisesti on pisimmällä näistä. Kemijärvellä taas lienee laajimmat puureservit puolellaan.
Tuo Kainuun hanke lyhyine kuljetusmatkoineen lienee teoriassa ihan hyväkin, mutta onko se sitä käytännössä? Epäilempä että näissä tehdasasioissa suuri on kaunista, jos missään. Tarkoitan sitä että koneitten yms hinta ei tipu suinkaan puoleen, vaikka teho tipuisikin puoleen.
Epäilen kovasti että taloudellisin toteutus tulee jos yksilinjainen laitos mitoitetaan aika lähelle tämän hetkistä, teknisesti mahdollista, maksimitehoa.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Nyt on ollut kyse yksilöidyista hirvivahingoista lähellä asutusta ja kivennäismailla.
Onko se nyt niin vaikeaa ymmärtää että hirvivahinkoja on todella merkittävästi ja nimenomaan hoidetuissa kunnon taimikoissa.
Mitä ojitettuihin rämeisiin tulee, niin minulla on sellaisiakin. Vähemmän niissä on hirvistä ongelmaa ollut kuin kovanmaan taimikoissa.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tolopainen:
”Mikä se sellainen hirvi on joka jatkuvasti oleskelee samalla alueella”
Hirvillä ei ole rekisterilappuja perseessä, joten kukaan ei voi yksilöidä sinulle että mikä hirvi.
Kokemuksesta tiedän että on alueita joissa on hirvia kaikkina vuodenaikoina. Esim. minun molemmilla palstoilla on se tilanne. Sitä en tiedä miten moneen kertaa ne sitten vuoden mittaan vaihtuvat.
Päätilalla on viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana ollut aina hirviä, lukuunottamatta yhtä talvea, jolloin en nähnyt yksiäkään jälkiä. Niinpä sitten ei ollut kesällä myöskään hirvikärpäsiä. Kuten edellä kerroin jossain vaiheessa siellä oli kiinteä paikallaan pysyvä lauma monta vuotta, ihan yksillä sijoilla.
Toinen palstani on selkeällä talvehtimisalueella, mutta kyllä siellä on silti kesälläkin hirviä, olen monesti nähnyt ja tuoreita papanoita näkee joka kesä.
En tiedä missä sitten olisi sellainen alue, jossa ei ole paikallisia hirviä ollenkaan. Ilmeisesti meren rannikolla on sellainen vyöhyke jossa ei ole hirviä talvella ollenkaan.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tolopaiselle tiedoksi että ainakaan minä en kaipaa taimikonhoitoapulaiseksi hirviä. Ainoa missä olen merkittävämpää apua niiltä saanut oli metsäautotien varressa pajupuskien syönti yhtemä talvena kun oli paljon lunta ja hirvelle hankalat hankikelit. Siitä oli kiva auki pidetyltä tieltä napostella. Kun eivät kuitenkaan sitäkään hommaa kunnolla hoitaneet, niin olen nyt ajattanut murskalla 3 vuoden välein.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tolopainen kirjoittelee tolopaisuuksia!
yli kymmenen hirven lauma ei tosiaankaan ole mitenkään epätyypillinen vielä,silloin kun hirviä on reilusti alueella. Nythän ei taida enää mistään päin Suomea löytyä aluetta jossa kanta olisi metsätaloudelle kestävä eli selvästi alle 2/1000ha.
Tälläinen hirvilauma saattaa aattua asumaan kesät talvet tarkalleen samoilla asuinsijoillakin. Eivät kaikki hirvet välttämättä vaella, vaikka se varsin tyypillinen käyttäytymismuoto hirville onkin. Minun metsässäni joku kahdentoista hirven lauma pyhähtyi pariksi vuodeksi metsän ja metsitetyn pellon muodostamalle alueelle, joka oli vain muutamia hehtaareja. En tietenkään tiedä miten pitkiä päivä- tai viikkoretkiä tekivät, mutta sillä asuinalueella oli mustalle mullalle rampattu tiheä polkuverkosto, joka pidettiin auki talvellakin. Kun metsästysseura sitten joku vuosi tuli heti jahdin alettua siihen ja ampui kai kahdeksan elukkaa, niin loput etsivät turvallisemman asuinalueen. Jotenkin tuli sellainen kuva kuin hirvet olisivat moniata vuosia erikseen oikein välttäneet sitä länttiä.
Laumaantuminen on minun nähdäkseni hyvin yleinen käyttäytymismuoto hirvillä. Toki se lauma yleensä on vain muutamia yksilöitä. Esim maantien ylityksessä kun hirviä näkee usein, niin en ole koskaan nähnyt yksittäistä hirveä. Samoin metsässä kun hirven näkee ja jos vaivautuu tarkistamaan jälkiä, osoittautuu yleensä ettei se ollutkaan yksin. En silti väitä etteivätkö hirvet yksinkin liikkuisi, mutta seurallinen eläin se kuitenkin on. Onhan niitä kai tässäkin asiassa poikkeuksia, niinkuin tuossa vaeltamisessakin on.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tuolla puhutaan haavan käytöstä sellupuolella koivun seassa. OK, kyllä sitä sillä tavalla keitetään, kun määrät ovat niin pieniä ettei kannata kerätä erillistä haapakeittoa varten.
Myös puhtaita haapakeittoja on keitetty ja tietääkseni tuote meni hyvin kaupaksi. Mekaanisen massan valmistukseen haapaa käytetään myös, mutta silloin ei saa olla sydänlahoa.
jos meillä olisi enemmän tälläisiä haapa-Jessejä kuin Harjavallassa on, niin meillä olisi toimivat haapamarkkinat joille myös pienemmät haapaerät pääsisivät.
Terveisin: Korpituvan Taneli
