Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Jees meinaa että autoista tulisi vieläkin lyhytikäisenpiä kuin nyt? Minusta kestävä kehitys edellyttää että kertakulutustuotteista pyritään eroon. Sähkö auton käyttövoimana antaa siihen hyvät mahdollisuudet. Ovathan sähkömoottorit paikalliskäytössäkin ”iän aseita”. Akkuja varmaan joudutaan vaihtamaan autoihin, ainakin aluksi. Muuten uskoisin että tulevat polvet ajelevat hyvinkin 20 vuotta samalla autolla.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tuota nuhapumppu sössötystä on harrastettu kans vuosikymmeniä. Mihin sitä remseetä voimaa ja huippunopeutta tarvitaan perhekäyttöisessä henkilöautossa tai edes nelivetoisessa 1/6 maasturissa, jolla pääsee kuuraisellakin tiellä. Jos voima loppuu, niin se korjaantuu pienentämällä vaihdetta.
sähköauton murroskohdassa olisi paikallaan lataushybridi, jossa on juuri tuollainen ”maitopurkki” moottori.
Ei se Pohjois-Suomen tilanne sähköautojen latauksen suhteen niin synkkä ole. Jokaisella auton omistajalla on tietenkin latauspiste kotonaan. Työpaikoillekin voidaan rakentaa sellaisia.
Latauspisteitä voi olla mielestäni kahdenlaisia. Kotona nykyisillä 16A lämmityspistokkeilla asia hoituu hyvin kun aikaa on. Työpaikkojen lämmitysverkostoja toki pitää vahvistaa, että niitä voidaan käyttä lataukseen. Kalliimpia pikalatauspisteitä tarvitaan vain huoltoasemilla.
Toivottavasti kehitellään halpa ja yksinkertainen dikimittari latauspisteitä varten. Se takaa latauspisteitten joustavan yhteiskäytön, yksityishenkilöidenkin kesken.
En näe latauspisteverkoston olevan pitemmän päälle mikään ongelma sähköauton käytölle. Sähkön latauspistoke on kuitenkin tekniikan ja turvallisuuden suhteen huomattavasti bensapumppua yksinkertaisempi ratkaisu. Latausaika tulee ainakin aluksi olemaan yksi ongelma samoin kuin akkujen paino.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Harrastelija:
”Lähivuosina enemmillään olen maksanut metsään liittyvää omaisuusveroa yli 60 000 €/v.”
Omaisuusvero on kyllä Suomesta jo aikapäiviä poistettu.
Minä ainakin maksan metsästä Pääomatuloveroa, joka on kyllä ihan eri asia kuin Omaisuusvero. Tilan myynin yhteydessäkin maksetaan Pääomatuloveroa kauppavoitosta.
Enpä muuten usko että metsäverotuksessa on mitään ertyisiä porsaanreikiä joita ei olisi jo esim. tällä palstalla käsitelty julkisesti. Varmaan pystytään tekemään kannattavia investointeja, niin että veroja voi ”vältellä” vuosia, mutta lopulta ne investointien tuloksetkin tulevat verotettaviksi
Terveisin: Korpituvan Taneli
Sahahakkeen merkitys on sellunkeitossa huomattava. Paras ja pitkäkuituisin sellu tulee nimenomaa havupuussa tuoreesta runkopuun pintaosasta. Sahahakkeessa on vain heikompi haketuslaatu, koska se tehdään rimasta, josta ei saa optimaalista palakokoa hakkeeseen.
Sellua ei tehdä erikseen ensiharvennuspuusta tai päätehakkuupuusta. Sahahaketta yleensä pyritään annostelemaan tasaisesti keittoon.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Kuorinnan tulos huononee mutkaisella ja erityisesti sellaisella puulla, jossa on haaroja ja poikaoksia. Havupuulla tämä on lahinnä turhaa keitettävää ja lisää roskia poislajiteltavaksi. Koivulla huono kuorinta tekee kyllä herkemmin roskaista sellua.
Puun laatukin, siis myös sellupuulla, on paras suoralla puulla. Mutkaisuus ja lenkous tekee tylppysoluja eli ns lylyä, jos sellainen nimitys lie jollekkin tuttu. Tämä näkyy jonkunverran saannossa ja kuidun pituudessa. Paha mutkaisuus huonontaa tietysti haketustulosta, jolloin saadaan epaätasaisempaa haketta. Hyvä sellu tulee nimenomaan tasalaatuisesta hakkeesta.
Mekaanisen massan valmistuksessa mutkaisuuden vaikutukset ovat jo huomattavasti merkittävänpää, vaikka ei enää yleensä tarvitakkaan suoraa hiomokapulaa.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Siihen otsikon mukaiseen Kauhajoen CLT tehtaan tilanteeseen.
CLT-Plant on ollut viime viikolla esillä monissakin paikallisissa lehdissä, aivan ilmeisesti omasta aloitteestaan.
Yhtiö on pitänyt yhtiökokouksen ja valinnut hallituksen jossa on aika suuri osuus paikakuntalaisilla.
Osakepääoman kokoon saanti ei ollut ihan läpihuutojuttu. Syyskuulla kun osakeanti avattiin puhuttiin 4 mijoonan osakepääoma tavoitteesta, tosin kolmekin, jo silloin, todettiin riittäväksi. Osakeantia jatkettiin moneen kertaan. Nyt ilmoitettiin päästyn tavoitteeseen eli 3 miljoonaan. Mukana kaikkiaan 39 osakkeenomistajaa, joista kaupunki suurin 500 000 euron potilla. Tehtaan investointi kustannukset lasketaan olevan 11 miljoonaa.
Suunnitelmissa edelleen käynnistää tuotanto tämän vuoden puolella, sanankäänteet vain ovat aiempaa varovaisempia.
Paikkaa ei vieläkään ole ratkaistu. Ongelma lienee ihan positiivinen. Perustaakko tehdas olemassa oleviin halleihin nyt halvalla, vai rakentaa uudet hallit, jolloin jatkossa liikkumavarat olisivat paremmat. Tonteista tai valmiista halleista ei pulaa ole.
Ans kattoo ny, sano Manu ennen.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Oksapuu:
”Mielenkiintoista on vieläkö kivihiilenpoltto Jyväskylässä jatkuu?”
Totta kai jatkuu kun kerran vihreät vallankahvaan pääsivät, kivihiilihän on niin vihreää että!
Samalla on mahdollisuus jarruttaa kotimaan metsien hakkuuta. Kun ränsistyvä hoitamaton metsä on juuri sitä oikeaa metsää.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Täällä on puhuttu kovasti mäntykuidun kysynnän lisäyksestä ja hinnan noususta.
Huomauttaisin siitä tosiasiasta, että kapasiteetin supistuksia on ollut erityisesti kuusipuolella. Ja se toinen tosiasia on, että kuusi on huomattavasti halutumpi sellupuu kuin mänty.
Eli siis mäntykuitua ostetaan vain senverran että varmasti kaikki tarjottu kuusi sopii kattilaan. Tämä vallankin nyt kun kuusen hinta on tullut mäntyä huomattavasti lähemmäksi.
Terveisin: Korpituvan Taneli
