Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Joo, ei pääsääntöisesti jätetä tehdasta yhden rummun varaan, Kuorimo tarvitsee enemmän korjausseisokkeja kuin muu tehdas. Ja uusintakin pitää ottaa huomioon, kuorimo yleensä kertaalleen uusitaan sellutehtaan elinkaaressa.
toisaalta kuorimo kun ei ole tiukasti samaa prosessia kuin muu tehdas, niin se tehdään niin että sillä ajetaan kahdessa vuorossa normaalisti, silloin siinäkin on pelivaraa vuorojärjestelyillä. Kaskisissakin moneen kertaan vekslattiin kuorimon vuoroja, juuri remonttien ja uusintojen vuoksi.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Valmistuessaan Euroopan suurin sellulinja. Lopetettaessa kuitenkin tuotantokyky oli tupla alkumitoitukseen.
Alkuunsa oli yksi rumpu ja rankalinja jossa tavara ajettiin kuorimattomana hakkuun. Rankalinjalla ajettiin vain havua, koska koivun tuohi on mahdoton lajitella pois massasta. Kuorimon kasiteetti oli kuitenkin niin suuri ettei rankalinjaa koskaan tarvinnut käyttää jatkuvasti.
Vuosien myötä kun tuotannon helpommat lisäyskeinot oli käytetty, niin rakennettiin toinen rumpulinja kuivakuorinnalla, että saatiin kuori pois keitosta ja tietysti myös puhtaampaa sellua. Samaan syssyyn myös vanha rumpulinja uusittiin kuivakuorinnalle ja uusittiin muutenkin.
Rumpujen määrä ei aina kerro kaikkea. Tietääkseni uudessa Äkissä on niin suuret rummut, että olis Kaskisissa yksi riittänyt loppuvaiheessakin, vaikka suunnittelutuotanto oli jo tuplattu.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Kaskisissa, niinkuin varmaan muuallaki, oli kulkusilta rummun purkauskuljettimen yläpuolella. Siellä oli metsänomistajille helppo järjestää hiljainen hetki kun katsoivat sitä puuvirtaa, tuli mieleen miten pieni se oma pino todellisuudessa onkin. Itsekkin suhteutin puumääriäni monesti siinä.
En toki ollut ainoa metsänomistaja Kaskisten MB:n henkilökunnassa, mutta ainoa, jolta sai tarkan vastauksen siihen paljonko olin puuta minäkin vuonna myynyt. Minä tosin kerroin sen sekunteina, eli aikana, jonka tehdas olisi puillani käynyt.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Upolle, noista kuusen oksista:
Kuusen ja männyn oksat ovat oleellisesti erilaista puuta kuin runkopuu. Pihkaa ja ligniiniä paljon ja vain hyvin vähän selluloosaa. Toisaalta oksapuu on erityisen hyvää polttoainetta. Kyllä havupuiden oksat tulevat olemaan aina kieltolistalla sellupinon suhteen.
Kokonaan toinen asia on koivun oksat, niiden puu ei olennaisesti eroa runkopuusta. Ilmeisesti se siellä on kiinni vain minimi mitoista ja mutkaisuudesta.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Noista alamittaisista kuitupuista ja kuorimarummuista, kun joskus tuollaisen kuorimon käyttö oli omassakin työnjohtoreviirissä ja myöhemminkin ihan mielenkiinnolla muutoksia seurasin.
Nykyiset kuorintarummut ovat kakki kuivakuorinnalla, kuorta ei enää uiteta pois vedellä. Talvella puu sulatetaan kuumalla vedellä, mutta se tapahtuu ennen kuorintarumpua sulatuskuljettimella. Kuivakuorintaan siirtyminen oli hyvin suuri ympäristöllinen parannus. Sen myötä sellutehtaitten jätevesien haitalliset aineet vähenivät oleellisesti samalla väheni makean veden kulutus per sellutonni merkittävästi.
Pieniläpimittainen puu on edelleen riesa tehtaille, erilaisin teknisin ratkaisuin sitä on toki päästy pienentämään. Katkeilleitten tumppien hyödyntämiseksi on rakenneltu erilaisia pätkähakkuja yms. Jos tälläinen pätkä menee tavalliseen hakkuun kylki edellä, siitä tulee pitkiä päreitä, jotka tukkivat kuljettimia ja joudutaan joka tapauksessa seulomaan pois ennen keittoa. Kuoren joukkoon ohuimpia pätkiä menee edelleen, kuorintarummun kuorenpoistoaukkojen kautta. Sielläkin ratkaisu on murskaus.
Kaikki nämä järjestelyt tietysti maksavat, mutta ne on vain tehtävä, koska ei ole realismia ja taloudellisesti mahdollista nostaa oleellisesti minimimittaa nykyisesta kuudesta sentistä.
Joku jo veikkaili että läpimitta pienenisi. Jos näin käy niin sillä ei kyllä sellupuun määrä lisäänny. Siitä tuleva puun lisä menisi kyllä pääosin kuoren mukana polttoon. Tehtaat suostunevat minimimitan pienentämiseen vain jos se korjuuteknillisistä syistä olisi tarpeen. Kokeiltiinhan 80-luvulla ainakin Kemijärvellä, ehkä muuallakin, sitäkin että puu tuotiin karsimattomana tehtaalle. Oksat päätyivät sitten kuoren ohella polttoon. Tästä kokeilusta luovuttiin koska se oli hankalaa kuljetuksissa ja tehtailla. Lisksi siinä tuli niin paljon poltettavaa, ettei silla ollut käyttöä, jos tehtaalla ei ollut paperikonetta tms lisäkulutusta energialle.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Pikkutukki:
”Aprillia !”
Tiedä sitten oliko tarkoitettu aprillipilaksi, mutta siksikin se sopisi.
Metsänomistajan päiväunia, joiden minäkin mielelläni toivoisin toteutuvan.
Kunhan nyt päästäisiin siihen että kuidun hinta lakkaisi laskemasta euromääräisesti ja seuraava toive olisi että siihen tulisi edes inflaatio korjaukset ylöspäin. Tämä kaikki niin että kysyntä koko ajan kasvaisi.
Tässä sitä olis jo päiväunta tarpeeksi.
Terveisin: Korpituvan Taneli
