Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Kaskisissa tehtaan käyttöpäällikkö ei ainakaan kovin nyreä ollut puun poltolle. Sanoi että sillä tavalla saadaan lisää järeyttä sellupuuhun. Suurin uhkahan siinä on teollisuudelle, se että se energiapuun osto asettaa jonkinlaisen perälaudan sellupuun hinnalle.
Ei sitä sähköä nyt niin hirmuisesti siellä sellunteossakaan synny. Riippuu tietysti aika paljon tehtaan omista ratkaisuista, sopivalla suunnittelulla sen määrää kyllä pystytään lisäämäänkin. Esteenä näille ratkasisuille on yleensä se että tuo sellutehtaan ylijäämä menee aika halvalla verkkoon. Osin siitä syystä että sille on vaikea asettaa kiinteää tehotavoitetta, tai voi kyllä asettaa, mutta sitten alkaa tulemaan kustannuksia. Se ylijäämä on vähän kuin tuulisähkö, tulee kun sattuu, eikä ole kiinni sen hetkisestä tarpeesta verkossa.
Kaskisissa, tehtaan historiassa asia vaihteli. Alkuun myytiin ylijäämää, mutta happivalkaisun käyttöönoton jälkeen oltiin hyvinkin kinthaalla, että riittääkö ittelle. Myöhemmin taas päästiin joidenkin muutosten jälkeen vähän ylijäämälle.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Torppari:
”woe että on halapoo aetoo vettee, wuan tonnin hehtaari. revippä siitä huumoria sitte.. Taneli oekeilla jälillä..Lapualaenen n. 2,5 € kpl.”
1000/2,5=400 ja kun yksi hirvi tarvitsee kaksi, niin aitauskustannuksella saa nurin 200 hirveä per hehtaari. Riittää toki muutamaksi vuodeksi.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Aimo Jortikka:
”Voiton vei se joka maksoi 30% yli pyyntihinnan mikä sekin oli reilusti yli käyvän arvon.”
Käypä arvohan on lähinnä se hinta, mikä palstasta on markkinoilla saatavissa.
Eli missään, vapaasti kilpailutetussa, kaupassa ei mennä yli eikä ali kayvän arvon vaan se kauppahinta määrittää kohteen käyvän arvon.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Sitolkan avaus:
”Kun tarkastelee metsämaan arvon kehitystä ja vertaa sitä puun hinnan kehitykseen, esimerkiksi viimeisen kolmenkymmenen vuoden ajalta, niin huomaa, että maan arvo on lähtenyt aivan omille teilleen. Hintakupla on olemassa ja suuri. Kauan ei voi enää näin jatkua.”
Tarkasteluvälisi on kovin lyhyt. Minä olen seuraillut asiaa jo sellaiset 55 vuotta. Muistan kun minulla oli asiasta naapurin vanhan isännän kanssa joskus 60-luvulla antoisa keskustelu, tästä hommasta 30 luvun näkövinkkelistä.
Omat havaintoni ja em. keskustelu osoittavat että tälläinen epäsuhta metsätalouden tuottojen ja metsämaan hinnassa on ollut paljon kauemman, ilmeisesti 30-luvun lamavuosien jälkeisestä ajasta alkaen. Silloin lamavuosinahan maan hinta tippui ihan olemattomiin.
Koko minun muistiaikani on taivasteltu metsämaan hintoja ja sanottu ettei kannata ostaa. Tosin joskus 50-, 60 ja 70-luvuilla metsämaata saattoi saada myös joskus ihan pilkkahinnallakin.
Kuitenkin aina kymmenen vuoden kuluttua ne korkeatkin hinnat ovat tuntuneet matalilta. Eli kauppojen kannattavuuden on taannut palstan hinnan jatkuva nousu ei niinkään aina metsätalouden kannattavuus.
Tämän olotilan on aina sanottu loppuvan pian, eli on ennustettu että kupla puhkeaa joskus. Nyt sanotaan että ihan lähiaikoina se tapahtuu, ei ole muuta mahdollisuutta.
Minäpä uin taas vastavirtaan ja sanon että eipä taida minua nuoremmatkaan palstalaiset nähdä tuon kuplan puhkeamista. Se olisi mahdollista jos tulisi yleinen rankka lama 30-luvun tyyliin. Yksistään metsätalouden heilahdukset eivät tuota kuplaa puhkaise.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tuo jätkän kuvaus on varmaan paikkansa pitävä. Siihen vain pitää lisätä miinuspuolelle ne kunnolliset kuskit, jotka tuskastuvat ainaisiin lomautuksiin ja työnantajien piittaamattomuuteen työntekijöistään. He siirtyvät rakennuksille ja muuhun teollisuuteen nosturikuskeiksi, trukkikuskeiksi yms töihin. Heidän päiväansionsa saattavat laskea, mutta vuosiansiot nousevat kun saa tehdä normaalisti töitä.
Metsäteollisuus kouluttaa omissa oppisopimus yms koulutusohjelmissaan. Metsä-Botnia otti ainakin vielä kymmmenen vuotta sitten koulutusohjelmaansa nuoria ammattikoulun käyneitä ja takasi heille 3 vuoden koulutuksen ja jonkinlaisen palkan siltä ajalta. Koulutukseen oli aivan mahdoton tunku. Ongelmana olikin vain että miten seuloa parhaat porukasta. Koulutettavilla oli kohtuu kova kuri, herkästi oli entinen koulutettava, jos kalja alkoi maistumaan liikaa. Tämä systeemi tuotti myös sitten ammattilaisia isolla A:lla.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Aitaus suojauskeinona on kohtuuttoman kallista.
Toisaalta kaikki syönnin estokeinot ovat periaateessa vääriä tapoja hirvituhojen torjuntaan. Niillä vain siirretään tuhoa paikasta toiseen.
Eli kun täällä keskusteltiin siitä että vahinkojen korvauksesta pitäisi päästä niiden ehkäisyyn, niin sen vois muokata tähän näin:
Vahinkojen siirtelystä paikasta toiseen pitää päästä niiden oleelliseen vähentämiseen!
Tämä onnistuu vain ja ainoastaa vähentämällä sorkka eläinten määrää oleellisesti. Jokainen pötsi tarvitsee appeensa. Appeen kokonaismäärä vähenee vain vähentämällä pötsejä!
Terveisin: Korpituvan Taneli
Jätkä:
”Jos tuollaisesta tykkää, kannattaa hankkia rautahepo, se on aina työalustana oikeassa kohdassa.”
Rautahepoon myydään vielä sellaista karsintarullaa takakarikkaan, on kätevä. Päällystetty kumilla ettei hipaisu vie terää.
Muuten en kyllä pidä rautahevon päälle poikittain kaatamisesta. Tulee kiertelyä ja aina on rautaa tarjolla terälle. Joskus männyn tai koivun voi kaataa suoraan kuormaa pitkinpäin, kun tyvi on oksaton.
Terveisin: Korpituvan Taneli
