Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Sellupölli:
”Biojalosteet eri muodoissaan ovat tulevaisuutta ja näiden laitosten varassa se on tulevaisuudessa mo puunmenekki! Jos biotuotetehtaita ei saada suomeen, niin ihan hyvin voimme polttaa kuitupöllit savuna ilmaan. Perinteinen sellunkeitto ja paperinteko alkaa olla historiaa.”
Tuota sellun ja paperin loppumista on täälläkin toitotettu palsta alusta asti. Sellun tuotanto Suomessa on tänä aikana kasvanut huimasti samoin kartongin. Paperin tuotanto ei ole tainnut määrällisesti kasvaa, mutta uusia ja korvaavia investointeja on silläkin alalla tehty.
ATK:n on ennustettu lopettavan paperin käytön, tähän asti se on sitä vain lisännyt. Toki selviä merkkejä on myös siitä että konttoripaperia tarvittaisiin jatkossa vähemmän ja kyllä se siihen suuntaan menee, mutta yllättävän hitaasti. Sanomalehtien paperin tarve, ainakaan länsimaissa ei kasva enää, mutta hitaita on liikkeet sielläkin puolen. Toisaalta peppuparin yms kulutus tuntuu vain kasvavan.
Etelän maiden nopeasti kasvavien metsien lyhytkuitusellun on ennustettu tappavan Suomen selluteollisuuden, tähän hetken näkymissä ei ole hautajaiskutsuja.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Lupavapaa metsästys hirville! Kyllä ampujia löytyy.
On se kumma asia kun metsänomistajan pitäisi olla henkilkohtaisesti pyssyn kanssa toikkaroimassa siellä metsässä. Minä olen homman ulkoistanut metsästysseuralle. Minulla on toki oikeus arvostella ulkoistuksen tuloksia.
Onko Suorittava sitä mieltä ettei esimerkiksi raivauksia saa ulkoistaa, vaan pitää pakosti rämpiä itse. Kohta kai vaadit että ojitukset ja mätästyksetkin pitää tehdä henkilökohtaisesti lapiolla ja kuokalla.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Kyllä tuo aitaus saa jäädä Jeessin hommiksi. Jos tosiaankin aidataan niin paljon taimikkoja, että se parantaa oikein tilastollisesti puun laatua, niin sitten aiheutetaan lopuille taimikoille täydellinen tuho. Se ei ole ratkaisu mihinkään että siirretään aidoilla tuhoa paikasta toiseen. Tuhon aiheuttajia pitää vähentää.
Ajatelkaapa noita A.Jalkasen laskeskelemia rahamääriä. Mitkä määrät niillä saisi hirvikiväärin patruunoita. Niitähän tarvitaan yleensä vain kaksi per hirvi.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Olishan se hyvä jos kotimaista puuta suosittais raaka-aineena.
Jos sitten pannaan vaakakuppiin puun tuonti tai tehtaita venäjälle, niin kyllä puun tuonti on se parempi vaihtoehto. Ei se tuontikaan sitten haittaa kunhan oman teollisuuden kapasiteetti olisi niin suuri että tuontipuuta todella tarvitaan. Nykyisellä kasiteetilla tuontiin ei olisi tarvetta.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Planter:
”Se on kyllä itselleni uutta jos kalossien haltija syö mäntyä jo keskikesällä. Sen olen havainnut, että syövät ns pitkän kaavan mukaan. Aloittavat syyskuussa ”startterilla” napsimalla ensimmäiset latvankärjet ja siitä kohti talvea siirtyvät, ei lämpimään, mutta kuitenkin pääruokaan.”
Niin se oli minullekkin uutta. Kesällä 2012 sen sitten näin. Tosin eivät tulleet ilmeisesti koskaa erikseen syömään. Kävelivät läpi keväällä istutetun taimikon ja näykkivät mennessään. Kun läpikävelyjä oli usein ja aina hiukan eri kohdasta, niin tallaus mukaan lukien vahinkoa tuli.
A.Jalkasen ehdotus korvauksista luopumisesta saa kyllä kannatusta, nythän ne on käytännössä lopetettu säännöstietä. Trico karkoitetta kun edes saisi ilmaiseksi, olisi paljon parempi kuin tuhokorvaus pelleily.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Puunhalaaja:
”Selitysrepertuaarista ei taida puuttua enää kuin se ajatus, että itseasiassa taimikoita syökin sudet, joten susia pitää metsästää enemmän.”
Ei minulle asti ole kukaan kertonut että sudet söisivät, mutta jopa Metsäkeskuksen miehet väittivät että metso ja muut kanalinnut, kun puhuin siitä että hirvet syö mäntyä kesälläkin.
Ei oikein auttanut kun sanoin että ne on lainannu sitten hirven kalosseja. Ei myöskään se että olin itse nähnyt pari kertaa sen syöntitapahtuman. Minä en ilmeisestikkään erota metsoa ja hirveä.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Onhan se jo moneen kertaan laskettu, että klapilämmitys joko kokonaan tai lisänä hakkaa kaikki puuttomat vaihtoehdot, vaikka puut olisi ostossa.
Siinä on vain yksi ehto: Lämmitystyölle ei saa silloin laskea sentinkään hintaa.
Klapilämmitys on työläs, vaikka laskee vain pelkän lämmitystyön, lisäksi jos klapeja aikoo polttaa merkittäviä määriä esim lisälämpönä se vaatii kotona olemista.
Kaveri laittoi 70-luvulla omakotitalon ja siihen klapeilla keskuslämmityksen, varaajassa sähkövastus talvisia poissaoloja varten. Homma meni hyvin ja oli halpaa kun vielä omasta metsästä otti puun. Ongelmat alkoivat eläkepäivinä, homma sitoi liikaa, eikä kotona ollessakaan oikein motivaatiota ollut nakellä klapeja pannuun. Hän laittoi sitten maalämmön, kun kattilakin kuitenkin olisi pitänyt uusia. Polttaa nyt sitten nuukana miehenä klapeja varaavassa takassa kotona ollessaan. Emäntäkin tykkää kun voivat olla milloin vain huoletta pois kotoa. Isäntä hyrisee tyytyväisyyttä.
Minä kyllä olisin tuossa vaiheessa hankkinut niukasti mitoitetun öljykattilan. Olisi ollut halvempi investointi. Öljy on hyvä ja edullinen polttoaine, kunhan sitä ei polteta puulle mitoitetussa hollitallissa. Minä sain hyvän käsityksen aikanaan Kaskisten omakotitalossa siitä. Tosin minä mitoitin kattilan ja polttimen niin tiukalle että kaikki asiantuntijat sanoivat että sinä palellut talvella. En paleltunut, mutta naapurit oli kasteellisia kun öljyauto vieraili niin harvoin.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tuo korkeuden vaikutus tuli takavuosina todettua konkreettisesti.
Oli oikein rehellinen talvinen vesisade. Lähdin käymään paikassa joka on linnuntietä noin kymmenen kilometrin päässä, noin 25 m korkeammalla. Matkalla sade muuttui rännäksi ja lumeksi. Perillä satoi kuivaa pakkaslunta. Palasin saman tien ja ja lähtöpaikassa oli edelleen vesisade.
Terveisin: Korpituvan Taneli
