Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä sudet joutavat myös pois ihmisten nurkista, ei niistä ole hirviongelman auttajiksi, vallankin kun susille muka pitäisi lisätä hirvikantaa. Lisäksi ne selvästi haittaavat hirvenmetsästystä.
Hirvi on kansantaloudelle kallis elätettävä. Suorat vahingot metsissä ja pelloilla sekä liikenteessä. Sitten epäsuorat kulut hirviaitoina ja isona joukkona virkamiehiä, jotka suojelevat niitä.
Nyt alkuun kaikille seuroille pitää myöntää kaikki heidän hakemansa luvat, Päästään näkemään kuka niitä hirviä oikein suojeleee tässä maassa.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tuosta Planterin siteeraamasta raportista on jäänyt jällelle ainakin se että sen jälkeen on ryhdytty järjestelmällisesti kiristämään hirvivahinkojen arviointia. Tavoitteena lienee tätä kautta osoittaa ettei vahinkoja synny oli kanta mikä tahansa.
MMM on siis lähtenyt vain vastahyökkäykseen.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Menee herkulliseksi sekamelskaksi kun on pino ja kiintomottdja sekä alvillisia ja alvittomia hintoja sekaisin.
Alvillisia hintoja ei pitäisi mainita kuin kuluttaja myynnissä. Puun myyjän kannalta olisi järkevämpää puhua silloinkin alvittomista hinnoista.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Mikä koeaika? Tosin olen jo kolmannen polven jäsen Metsäliitossa, että kai ne koeajat on jo ohi?
Mitään erityissopimusta en ole Metsäliiton kanssa tehnyt. Ei ole oikein ollut kilpailukykyinen, ei aina edes kuidussa.
Hyvät on korkotuotot olleet, sinne olen jättänyt lisäosuuksiin korotkin. Joskus takavuosina teki mieli vapauttaa nuokin rahat muuhun käyttöön, mutta kun tuo velkahommakin on jo tullut selätettyä, niin olkoompa siellä, kun tuotto kohtuullinen.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Niin selailin tuossa viime vuoden papereita ja totesin että se viimeisin hankintaerä myskytuhon jäljiltä oli niinkin pieni kuin 2,52 kiiintoa tukkia ja pikkutukkia. Tosin toimitin ne ihan maantien varteen asti naapurin tontin nurkalle, että oli kiva ohi ajaessa poimia. Hintakin kuitenkin ihan järkevä.
Sanoisin että kyllä on sahan ostomiehellä halu pitää suhteet kunnossa.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Reima otti kyllä esille sen yhden merkkittävän asian. Ilman maailman merien valtavaa lämmönsitomiskapasiteettia maapallon ilmaston vaihtelut pitkällä aikavälillä olisivat ehkä hyvinkin jyrkkiä. Iso merkitys isolla vesimäärällä on toki kesä/talvi lämpötila vaihteluunkin. Vuorokautisen lämmön vaihtelun jarruinahan toimivat jo meidän järvemmekin, ihan ilman mittareitakin todettavalla tavalla.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Ulkomaalaisten ja kotimaistenkin yhtiöitten investoinnit Suomeen perustuvat puun hintaan ja siihen että ylitarjontatilanteen lasketaan jatkuvankin, niin ettei oleellista hinnan nousua tapahdu, vaikka kysyntä jonkun verran nouseekin.
Tämä on puun myyjälle vähän karmea totuus. Toisaalta se että Suomeen investoidaan on puun myyjän kannalta erittäin hyvä asia. Nyt oli jo vaarana se että hintataso edelleen tippuu tai ettei puuta kuitenkaan osteta riittävästi näillä hinnoilla. Uudet investoinnit takaavat ainakin sen että puu tekee kauppansa edes näillä nykyisillä hinnoilla.
Joskus esitetään ratkaisuksi metsänhoidon laiminlyöntiä, jotta tarjonta vähenisi. Makkina mekanismit eivät kuitenkaan ole ihan niin yksinkertaisia. Jos puumarkkinat Suomessa ohenisivat tarpeeksi, niin saattaisi käydä niin että ostavat yhtiöt menettäisivät kokonaan kiinnostuksensa ostaa ja jalosta Suomessa puuta. Runsas tarjonta pitää näin ollen kysyntääkin hengissä.
Puun ostajien mielenkiintoa Suomalaista puuta kohtaan pitää yllä myös se että tarjontaa on nimenomaan laadukkaasta puusta. Tarjotun puun pitää siis olla kulloiseenkin käyttötarkoitukseen sopivaa. Muistan kun Kaskisten tehtaalla tuotantopäällikkö joskus sanoi että hän toivoisi energiapuun kaupan piristymistä, että sellupuun keskimääräinen läpimitta nousisi selvästi. Toisaalta ostajien puunvaihto yms systeemejäkin pitäisi kehittää. Vieläkin kuulemma menee sellupinoon ”ylisuurena” erittäin hyvälaatuista järeää tukkia.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Jätkä:
”Tilastot ovat osoittaneet, että sahatavarapuolella vientisahat saavat keskimäärin ”tilin” noin 9 kuukauden kuluttua siitä, kun tukkipinoa on alettu sahaamaan. Saattaa kulua jopa vuosi, ennenkuin tilitys tulee. Se on vakava paikka yritykselle, jonka pitää ostaa vuosi tukkia ennen kuin tili varmasti tulee. Eikä sahaus, kuivaus, lajittelu ja satamaan huolehtiminen ole ilmaista touhua.”
Näinhän se menee ja on aina mennyt sahateollisuudella.
Mikä tekee tuosta 9 kuukauden ajasta niin damaattisen. Jos tutkitaan tilastoja kauempaa niin tuo aikahan on koko ajan supistunut. Kun lähdetään tarpeeksi kaukaa taapelikuivatuksen ajoista, niin tuo aika lie ollut lähempänä kolmea vuotta. Sieltä on sitten tultu aimo harppauksin lyhyempään ja lyhyempään aikaan.
Aina kun jotain valmistetaan, niin raaka-aineitten maksu on ennen kuin tuotteesta saadaan rahaa. Kyse on siis ihan normaalista bisneksen teon yhteydessä huomioon otettavasta asiasta.
Metsätaloudessa tuo aika on jopa kymmeniä vuosia, näin vertailun vuoksi sanottuna.
Terveisin: Korpituvan Taneli
