Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Tolopainen:
”Aivan turhaan sitten isoilla pumpuilla kierrättävät yli sata asteista vettä noissa kaukolämpöputkistoissakin, kun eivät ole kysyneet asiantuntijoilta, että ei niitä pumppuja siellä tarvita, ”
Tulipahan taas oikein tolopaisuus. Kysehän oli koko ajan talon sisäisestä lämmityskierrosta.
Kyllähän se kaukolämmön yksi varjopuoli on juuri tuo kohtuu suuri pumpputeho. Lisäksi kiertopumppujen säätö vaatii ihan omat kikkansa.
Terveisin: Korpituvan Taneli
On se kumma jos Suomessa ei haapaa kannata tukiksi kasvattaa. Viron poikien haapalaudat saunanlauteisiin maksaa kyllä maltaita.
Jeesillä on kyllä sen verran paljon haapaa kasvamassa, että niillä saattaisi saada jonkun sahurin asiasta kiinnostumaan. Eihän sitä haapatukkia tietysti kaupaksi saa, jos muutamaa kymmentä pölkkyä kauppaa.
Kyllä se haavassakin pitäisi tähtäin tukkiin olla, niin kuin muussakin metsän kasvatuksessa.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tolopainen saa nyt sitten mennä uusinta opintoihin fysiikasta.
Kyllä vesi kiertää pelkästään lämmön voimasta paineellisessakin verkostossa, kun se on vain niin rakennettu että se on mahdollista. Omakotitalojen putkistot ovat tosin nykyään miltei sata prosenttisesti sellaisia ettei kyllä kierrä. Ei ole mitään rakettitiedettä, veden pitää päästä kuumana ensin ylöspäin ja putkistot hiukan pumppukiertoista väljemmät. Viimeistään se homma mokataan sillä ettei sille kiertopumpulle ole ohitusta ja se sitten aiheuttaa niin suuren virtausvastuksen ettei kierrä omavoimaisesti.
Terveisin: Korpituvan Taneli
No, sitä vanhakantaisuutta kyllä ihmisissä on melkoisesti, asuinpaikasta toki riippumatta,
Ei se agrekaatti niin itsestään selvyys ole maatiloillakaan. Minäkin tiedän erään lypsykarjatilan, jossa agrekaattia ei ole vieläkään. Tapani myrskyn jälkeenkin lainattiin vain naapurin agrekaattia kun he olivat lypsäneet. Sen jälkeenkin katkoja on ollut runsaasti, mutta korkeintaan viisi tuntia kerrallaan.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Niinhän sitä sekoitetaan, mutta ei tosiaankaan ilman vaikutuksia.
Aikanaan Kaskisissa harrastettiin samaa sekoitusta haapaa koivun joukossa. Sitten kun alettiin keittämään pelkkiä haapakeittoja, jos puuta löytyi riittävästi, niin haapasellu oli menekkitavaraa ja samalla parani koivusellunkin laatu.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Eikö se lehtikuusi olisi syytä pitää aika tiheänä, niin lustonpaksuuskin pysyisi kurissa, tulisi sitä arvotavaraa.
Nuoren lehtikuusen markkinat taitavat olla aika vaikeat. Kuitupuuksikin se vähän hylkytavaraa, kun menee toisten puulajien joukkoon, niin väistämättä haittaa sellun laatua, kun keitto-ominaisuudet ovat erilaiset. Lehtikuusi olis varmaan hyvä kuitupuu, mutta kun pelkkään lehtikuusi keittoon tarvittavaa puumäärää ei löydy, niin siinäpä se sitten.
Aitatolppina jos saa myytyä, niin hyvä. Nuori lehtikuusi, joka on ollut nopeakasvuista taitaa kuitenkin aitanakin olla joka huonompaa kuin tiheäsyinen kuusi.
Eli ainoaksi varmaksi lehtikuusen harvennuksen markkinaraoksi jää energiapuu, valitettavasti
tukkikokoiselle pystykarsitulle lehtikuuselle luulisi kyllä ostajia löytyvän kelpo hinnallakin, mutta kaikkien erikoispuiden markkinointihan on työlästä. Kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Hyvänä esimerkkinä on haapa, suomessa se menee kai aina kuiduksi, mutta sitten me ostamme hyvällä hinnalla virolaista haapalautaa saunojemme lauteisiin.
lehtikuusessa niinkuin muissakin erikoispuissa on aina tuo markkinointiriski. Lehtikuustakin jos joku pystyisi kasvattamaan sadoin hehtaarein, niin että kaupattavat erät olisivat suuria, niin riski saattaisi olla pienempi.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tolopaiselle tiedoksi että tuossa maksimitehossa on mukana kaikki pelkkään huipun ajoon tarkoitetut laitoksetkin, pääasiassa nämä ovat kaasuturbiineja. Niitä käytetään vain silloin kun hätä tosiaankin on suuri. Syynä tähän on niillä tuotetun sähkön poikkeuksellisen korkea hinta ja myös se ettei, muutamia niistä, voi edes käyttää vuorokausitolkulla. Nämä on tietysti kannattavaa korvata tuonnilla, mutta tuonnin varaan heittäytyminen hulluutta.
Ellei tätä tehoreserviä olisi, niin toisena vaihtoehtona olisi se että valvomoissa elettäisiin sormi napilla, valmiina rajoittamaan kulutusta tarpeen mukaan. Ensimmäisenä lähtevät tievalaistukset ja sitten onkin jo kinkkisempää.
Suomi tarvitsee perustehoa, jolla voidaan korvata pääosa tuonnista. Siis sellaisia laitoksia, joita voidaan ajaa jatkuvasti ja taloudellisesti.
Terveisin: Korpituvan Taneli
