Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Palamisen hyötysuhteesta puhuttaessa se ei voi olla yli sata. Siinähän verrataan polttoaineessa olevaa energiasisältöä hyödyksisaatuun.
Opetelkaa nyt edes peruskäsitteet!
Terverisin: Korpituvan Taneli
Silloin kun minä olin voimalaitoksilla, niin kattiloilla päästiin kyllä reilusti yli 90% hyötysuhteisiin. Jos nyt sitten savukaasut pystytään jäähdyttämään johonkin 40 asteeseen, niin saattaisi olla mahdollista joku 98% hyötysuhde. Kokonaan kattilasta ulospäin siirtyvää lämpöä ei voi eliminoida.
Hyvästä hyötysuhteesta huolimatta vesi ei pala, koska se on jo ennestään palamistuote, eli se on vetyoksiidia.
On totta että että hakkeesta haihtuu myös palavia kaasuja kun sitä kuivatellaan. Erityisesti kokopuuhakkeesta haihtuu herkästi neulasista palamiskykyisiä kaasuja.
Niin kaun kun kastepisteongelmien takia joudutaan savukaasu ajamaan ulos jossain 130….140 asteen lämmössä, pitää polttoaineen olla mahdollisimman kuivaa poltettaessa.
terveisin: Korpituvan Taneli
Platerin kuvan Mukaisia taimia löysin kaksi 2012 istutetusta taimikosta tänä syksynä. Minä kyllä tulkitsin ne pienempien kuin hirvi, mutta sorkilla liikkuvien sarven hankauspuuksi. Ei kyllä ole myyrätuho, mutta ei tuossa kuvassakaan oikein selkeitä hampaan jälkiä ole. Hirven sarvenhankauspuu on taas selkeästi isompi, hankauskohdalta yleensä kaks puoli kolme tuumainen.
Terveisin: Korpituvan Taneli
AR:n ajatukset juoksevat tavanomaisesti hänelle eli vahvasti klimpeissä, joten kirjoitetut mielipiteetkin ovat sitten mitä sattuu.
Itse asiaan sitten:
Myös avojuuritaimet saatiin aikanaan pystyyn istutettua. Ehkä näin jälkikäteen suurin virhe silloin oli kun niitä ei saanut istuttaa riittävän syvälle. Myös kylvötaimikoissa on esiintynyt lenkoutta.
Hirvet ovat todellakin tehneet paljon tuhoa, joka nyt realisoituu vikoina tyvitukeissa.
Tähän asti ainakin sahat ovat saaneet riittävästi hyvää tukkia pulkkihinnalla. Siksi ei ole ollut tarpeen ottaa minkäänlaista laatumaksutapaa käyttöön. Ihan lähivuosina oli vielä varaa silputa kuituun, muka ylisuurina, leimikon parhaat puut.
Jos jo edes 80-luvulla kun siitä tukin laadusta ruvettiin puhumaan, olisi otettu laatumaksutapa käyttöön, tukin laatu olisi tällä hetkellä toinen. Kun laadulla ei ollut väliä, keskityttiin vain määrään. Esim harvennuksissa olisi ollut paljon tehtävissä vuosikymmenten mittaan jos olisio todella keskitytty jättämään parhaat kasvamaan. Aivan liian paljon on uhrattu sille että puuväli on oikea ja sen takia poistettu hyviä runkoja kesken kaiken.
Röntgen on liian vaarallinen ja hankalakin laadutukseen. Sitä olen jo viimeiset 20 vuotta ihmetellyt kun ultraääneen perustuvia systeemejä ei ilmeisesti ole ollut edes koekäytössä.
Me näemme uusia ideoita tukin laadutuksessa vasta sitten kun sahat eivät enää saa pulkkihinnalla ostetun tavaran joukosta valikoitua riittävän laadukasta tavaraa.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tuohon Raaka-Aarnen valitukseen metsätalouden kannattamattomuuteen on hyvä lääke. Myy metsät pois niistä saa koko ajan nousevan hinnan.
Jotenkin kummallista tuo kannattamattomuus valitus yleensäkkin. Kannattamaton yritys yleensä lopetetaan pikaisesti tai tulee konkurssi. Metsätalouden kannattamattomuutta rutisevat sensijaan eivät yleensä myy metsiään, eikä konkurssejakaan ihan hirmusti tule. Eli täytyy olla joku pesämuna jonka arvoa koko ajan sillä tappiolla nakerretaan?
Terveisin: Korpituvan Taneli
Mistä näitä teollisuuden alasajajia oikein sikiää???
Aikanaan kun 70-luvulla käynnistelimme Kaskisten Metsä-Botniaa, niin tuo sama virsi oli jo lehdistössä.
Tässä välillä jo todella näytti siltä että kuitupohjainen teollisuus olisi hiipumassa, mutta nyt on taas toinen tilanne.
Tehtaita tullaan toki lopettamaan, erityisesti paperitehtaita ja vanhenevia muutenkin. Sellu ja kartonkipuolet porskuttavat ja kapasiteetti jopa vähän nouseekin.
Kuitupuun kysyntä Suomessa saattaa jopa varovaisesti lisääntyäkkin, vielä ainakin yhden kymmenen vuotta.
Hinta ei nouse, joten jonkinlainen ongelma siellä muhiikin.
Terveisin: Korpituvan Taneli
