Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Jos on valmiuksia hoitaa metsäkiinteistöjä itse ja rahat senverran suuria että saa niitä irti, niin ei metsärahastot ole mielekkäitä sijoituskohteita.
Eri asia, jos omia valmiuksia metsän omistamiseen ei ole tai sijoitukset pieniä, niin metsärahasto on ihan hyvä tapa ostaa ”metsää”.
Niin, täytyy vielä erikseen huomauttaa siitä, että metsä yleensä ja erityisesti metsärahastot ovat sellainen ”köli sijoitus”. Eli niillä ei tehdä pikavoittoja, mutta riskitkin ovat vähän pienempiä, joten pitkäaikaisena sijoituksena hyviä. Jos pitää sijoittaa rahaa joka parin kolmen vuoden kuluttua sijoitetaan esim. asunnon hankintaan, niin siihen ei metsärahasto ole se paras vaihtoehto.
Nämä harsintarahastot tuottavat nyt jollain lailla, mutta jatkossa tulee karmea totuus esiin. Toisaalta niinhin sijoittaminen on ideologista, joten ei kai sillä tuotollakaan niin väliä ole.
terveisin: Korpituvan Taneli
Kyllähän metsään tilaa pitää tehdä. Ensiharvennus vain yksinkertaisesti pitää tehdä, jos ei muuten niin sitten sillä Metsänvartijan markkinoimalla ”maahanmättö” systeemillä.
Noista harsintakuvioista on kokemuksia vuosikymmenien varrelta. Pahimmat panin heti nurin, mutta loppujen kanssa olin turhankin hentomielinen. Jos on muuta metsää tukena niin yksittaisen ostopalstan voi kyllä vaikka kerralla parturoida ja lähteä uudesta liikkeelle.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Taneli:
”#”Yksi suuri hankaluus on metsästysseurojen eripura ja pienet alueet. Sitten ei ole kaikilla miniatyyri seuroilla edes yhteislupa-alueita. Sitten itketään ettei meidän läntillä on kuin kaksi hirveä tai ei hirviä ollenkaan.”#”
Tähän vastaa Suorittava porras:
”Tämä on yksi keskeisistä syistä , miksi 1 hirvi / 1 000ha ei tule koskaan toteutumaan . Jokainen seura , pienikin , pitää huolen siitä , että pääsee metsälle vuosittain .”
Tässä Suorittava porras nyt lopulta tunnustaa sen mitä me muut olemme yrittäneet sanoa. Eli hirvien säästely on loppuviimeksi metsästäjistä lähtöisin. Viraomaiset ovat hommassa vain metsästäjien kulissina ja juoksupoikana.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Onhan se tietenkin selvää että esim kymmentä lupaa ei voi käyttää kaikkia aikuisiin tai ampua esim 20 vasaa.
minä jätän tuon määrittelyn suosista metsästäjille. Minun tavoitteeni on mahdollisimman suuri lupamäärä ja se että ne kaikki käytään ja piste.
olen jo vuosia täällä esittänyt että painetaan kanta mahdollisimman alas, mieluummin sinne 1/1 000ha. Silloin voitaisiin lähteä siitä että kanta yritettäisiin pitää mahdollisimman lisääntymiskykyisenä, niin että niitä vasoja olisi sitten ammuttavaksi asti.
Kaikki tuollaiset vouhotukset että ammutaan kaikki nupat että saadaan kanta alas ovat itsensä pettämistä. Niistä seuraa vain rajuja kannan vaihteluita rauhoituksia ja lisää tuhoja.
Kanta pitää saada metsästämällä alas. Jolloi nykyisen järjestelmän avulla siihen päästä lupia lisäämällä. Niin sitten pitää siirtyä vapaaseen metsästykseen. Uskon kyllä että nykysysteemikin kannan alas saa, mutta se edellyttää huomattavaa lupien lisäämistä.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Ei liity suoranaisesti uudistukseen, sillä profiilikuvat kyllä alkuun näkyivät.
nyt profiilikuvia ei viestien yhteydessä ole kuin A.Jalkasella. No, tästä vois kyllä tehdä sellaisenkin johtopäätöksen että systeemi on fiksu kun kelpuuttaa vain hänen profiilikuvansa.
Lienee kuitenkin kyse siitä että jossain on bitti mennyt poikittain.
Terveisin:Korpituvan Taneli
Kyllä hirvikannan tavoite tiheydeksi pitää asettaa 1/1000ha. Sellainen merkitsisi meillä seuran alueella 25 hirveä.
Yksi suuri hankaluus on metsästysseurojen eripura ja pienet alueet. Sitten ei ole kaikilla miniatyyri seuroilla edes yhteislupa-alueita. Sitten itketään ettei meidän läntillä on kuin kaksi hirveä tai ei hirviä ollenkaan.
Terveisin: Korpituvan Taneli
A.Jalkanen:
”Olisikohan metsaan.fi-palveluun mahdollista laittaa suoraan metsäsuunnitelmatiedot, siis niille joilla ne ovat ajan tasalla? Suunnitelmapohjalle olisi helppo tehdä päivityksiä.”
Kyllähän ne sinne saadaan kyse on vain siitä että niitä ei sinne haluta, kuin silloin kun keilaustietoa ei ole. Minullakin ne tiedot siellä olivat, mutta kun tuli keilausdata, niin eikun päälle vaan.
Sehän tässä hatuttaakin kun nekin tiedot ajetaan yli, joita ei keilauksella ole edes mahdollisuutta saada. kasvupaikka, maalaatu ja puuston ikä. Kuviorakenteen huiskiminen sinne tänne on myös kummallista. Ei ole ollenkaan väliä vaikka kuvion reuna viedään jonkun valtaojan tai tien yli 10…15 vuotta.
Turha myös vähätellä puuston iän merkitystä. Nykyisin kun puuston ikä kasvatusmetsässä on todellakin tiedossa, niin miksi sitä ei käytetä hyväksi vaan huitaistaan joku hatusta vedetty arvo? Jos esim määrätty männikkö on 60 vuotias niin sitä kannattaa vielä kasvattaa, mutta jos sinne onkin huitaistu luku 80 iäksi, arvioidaan tulevaa kasvua sen mukaan ja ajatellaan sen olevan hiipumassa.
Terveisin: Korpituvan Taneli
