Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Visakallo, jos ajetaan metsässä täysin ilman ajouria, niin kapeudestakin on hyötyä, vai onko sinulla puut suorissa riveissä?
Terveisin: Korpituvan Taneli
Jätkälle: Myös sitä kapeapyöräistä kärryä on myyty myöhemminkin. Jos näkisit kärryni, niin tuskin suunnittelisit siihen muutoksia juurikaan. Minulla on myös tuo kaato apuväline, saa selkä suorana karsia. Minulla 9 hv Honda, polttoaineen kulutus ei ole ongelma.
Tolopaiselle: 2001 maksoin hevosta vinsseineen kärryineen yms lisukkeineen 12000 €, siinä on ALVi mukana. Silloin ei sillä hinnalla mönkkäripuolella saanut kuin mönkkärin, kärry olisi ollut lisuke. Traktoriin ihan turha verratakkaan ei kaikilla ole lopetun maatalouden perukkeina ilmaista traktoria, jonka perään kärryn ostaa. Minun metsässäni traktori ainakin pitäisi olla sitten neliveto.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Jonsun nimellähän nämä kaikki vanhemmat hevot ovat, se on pelkkä makkinointinimi. Nykyisin hevot tuo maahan Ekströmin koneliike, suoraan valmistajalta.
Taitaa olla pitkä aika siitä kun Rautahepoa testasit? Minä ostin omani 2001, eikä silloin ollut enää mitää fiksattavaa kärryssä, vanhemmankin mallin olen nähnyt. On keinutelit ja kunnon leveät renkaat. Sisäkumit niihin laitatin kun joskus jäätynyttä ojapenkkaa vasten jousti niin paljon että tubeleksesta tuli ilmat pihalle. Rautahevon leveys 108 cm ja kärryn n. 120 cm. Kärryn pankkaväli säädettävissä 1,8…4 m. Hevon ja kärryn kulma menee tarvittaessa yli 90 asteen, mutta kärryhän oikaisee sitten. Ensiharvennusmetsässä pääsee kyllä pujottelemaa miten vaan, kun käyttää välillä pakkiakin.
Pelkällä piikkipankalla ajo on ihan mielekästä lyhyessä matkassa, jos puu on vähintään pinotavarakokoista. On kätevä pyöritellä metsässä. Jos matka vähänkin pitenee tai puu pienenee, niin sitten kärryllä. Valmistaja lupaa 1,1 kiinnon kuorman, pitää paikkansa. Jossain tasaisella piennartiellä voi panna enemmänkin, jos on sopivaa järeähköä puuta. Minä ajan paljon ihan keppitavaraa, niillä rajoitteeksi tulee kapean kuorman korkeus ja kiikkeryys, ei kuorman paino sinänsä.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tolopainen:
”toisin kuin rautahevolla menee kuormaaminen käsityöksi.”
Lyhyessä matkassa ajan Rautahevolla pelkällä pankolla, latvat maassa. Kuormaus vinssillä jos oma voima ei riitä. Ei näin pääse ihan siihen mottiin per kuorma, mutta on ketterämpi kääntyilemään kuin kärryn kanssa.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Kemerasekoilu on kyllä vertaansa vailla. Tälläiset hakukiellot ovat järjettömiä. Josei rahaa ole niin sitten pitää karsia työlajeja pitkällä tähtäimellä. Jäljelle pitää jättää ainakin kunnostusojitus ja metsätiet.
minä sitä myös laskeskelin, että kyllä tuossa nuoren metsän tuessa on edelleen sellainen hoitamattomuuteen kannustava piirre. Saa vain jos on laiminlyönyt hoidon.
minulla saattaa seuraavalla kerralla varhaisperkaustukikin jäädä saamatta. Emäntä innostunut, hirvien takia, raaputtamaan niin tiheään vesakkoa, ettei riittävää poistumaa missään vaiheesa kerry.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Mg lupasi 30€/motti, pinehköstä koivuerästä.
energia puun hinta tääläkin on tippunut. Viime tavena sai vielä 26/28 € erän koosta riippuen, nyt vastaavasti 22/24 €
Jos koivut ovat esim ylispuina kuusentaimikossa, niin poishan ne kuitenkin sieltä on kaadettava. Toisaalta matkansa päässä oleva koivu pitää kaataa ja kerätä hinta kun hinta, ei niitä pystyynkään kannata lahottaa.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Ei tahdo enää oikein itsellä tuo hakkuuhomma pelittää. Niinpä olen pieniä länttejä, jopa teettänyt metsurilla ja itse ollut rautahevon kanssa ajavinani niitä tien varteen.
Siitä kannattavaisuudesta:
Varhaisperkauksen ja taimikonhoidon kannattavaisuutta ei kiistä kukaan, vaikka on pelkkiä kuluja, mitään myytäksi kerättävää ei ole.
Ensiharvennuksessa tai ylispuuhakkuussa kerättävää on, niin miksi pitäisi jättää keräämättä, mukamas kannattamattomana? Kaatamisenhan voi laskea hoitotoimenpiteeksi, joka kumminkin pitää tehdä. Siihen kannattavaisuuteen pitää laskea sitten kerättävän tavaran karsinta ja katkonta sekä ajo tien varteen.
Tietenkin jos leimikko on sellainen että siitä saa kiinnostumaan pystyostajan niin ok. Mutta jos konetyö alkaa menemään siihen ettei kantohintaa saa, niin sitten mieluummin metsuri palkalla tai itse msahalla, kyllä se laatu aina hiukan parempaa on.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Juuri näin 6 m3 tätähän se on. Tuohon jo hiukan viittasin edellä. Kyllä jokaiselle työlle pitää löytyä se aika minkä se todellisuudessa vaatii.
Talousmiehet ovat tässä suhteessa yksi keleitä. He mäkättävät että rakennusaikainen rahan korko pitää saada mahdollisimman pineksi yms soopaa.
Rakennusaikataulu pitäisi antaa rakennusammattilaisten tehtäväksi, sillä saatteella että rakennus ei sitten saa homehtua.
Terveisin: Korpituvan Taneli
