Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Voi hyvät hyssykät kun on mennyt Suoriitavalla lukutaito huonoksi.
Ei se ole kenenkään kunnosta kiinni että valkoperseet lisääntyy.
Ne lisääntyvät siksi että seurat rajoittavat pyyntiä alueillaan!!
Innokkaita hyväkuntoisia ampujia kyllä riittäisi.
Tarkoituksena on kannan kasvattaminen.Lue tämä viesti ensin neljä kertaa ennenkuin taas möläytät jotain ettei jollakin ole kuntoa ampua.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Perustelu oli nimenomaan kannan nosto, kun se hänen mielestään oli aivan liian alhainen.
Miksi seuroilla sitten on nimenomaan kiintiöt kuinka monta peuraa seuran aleelta saa ampua?
Tämä valkohäntäpeurahan on vieraslaji ja sillä perusteella se voitaisiin anpua vaikka sukupuuttoon. Miksi yksittäiset metsästäjät eivät saa ampua näitä valkoperseitä niinkuin esim jäniksiä ja kettuja.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Niin miksi niitä puita sitten tosiaankin pitää merkitä, jos kerran ollaan talous metsässä?
Jätettäviä puita tietysti yksittäisiä yksilöitä aina merkataan.
Poistettavien puiden merkkaus harvennuksessa on ihan turhaa. Tietysti jos on koroja tms, jotka näkyvät huonosti, niin voihan niitä merkkaillakin.Moton koppiin en kyllä änkeä. Kyllähän se on paikka jossa on kaksi henkilöä vain työnopetuksen aikana ei muulloin.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Jätkä päästi taas nilviäisen itsestään liikkeelle. Ei tuossa viestissä ainakaan enää aiheesta puhuttu siteeksikään.
On se kumma kun toisen mollaaminen tulee pääasiaksi keskustelussa.
Kyllä mikäkin jeesiä lyön kun vierasta sikaa, mutta vain kun meillä on todellinen erimielisyyden aihe käsillä.Terveisin: Korpituvan Taneli
Hyöteikön systeemiin olisi toki mahdollisuus, mutta tuo jeesin näkökulma on hyvin merkittävä.
Kyllä eläkeläisellä pitää olla jonkunlainen talvipesä maalikylässä, lähellä tohtoreita. Sitä täällä korpituvalla silti voi olla mielensä mukaan, niinkauan kun kykenee. Kyllä se sitten ankeaa etsiä sitä maalikylän koloa itselleen kun se pakosta tulee eteen.Terveisin: Korpituvan Taneli
Kirvesleima on kyllä jo aikana elänyt. Sehän näkyykin vain yhteen suuntaan. Pahin puoli on se että puu on pilalla jos se sattuu jäämään pystyyn, entä jos hakkuu siirtyykin 5…6 vuotta??
Kuitunauhat ja värit näkyvät sentään joka suuntaan jos näkyvät.
Tuo kaarnaveistos jätettäviin mäntyihin on kyllä ihan hyvä, kunhan vain viitsii raaputtaa.Terveisin: Korpituvan Taneli
Näissä peuroissa ja kauriissa vastuu on hyvin selkeästi metsästysseuroilla.
Suorittavakin täällä käyttää sitä keppihevosena ettei lupavapaa hirvestys toimi kun se ei toimi peuroilla ja kauriillakaan. Jäljet johtavat kuitenkin sylttytehtaalle.
Seurat rajoittavat itse peurojen ja kauriitten pyyntiä. Olen itse kuullut hyvinkin kiihkeän puheenvuoron juuri siitä ettei niitä saa ampua. Ei ollut kyllä meidän paikallisen seuran miehiä, mutta seuransa johtopailla oleva metsästäjä.Terveisin: Korpituvan Taneli
Juuri tuossa ensiharvennusvaiheessa se karu pohja alkaa kuusella näkymään. Kyllähän se silti vielä kasvaa ja tulee järeääkin tukkia kunhan odottaa kolminkertaisen ajan, mutta pituutta tulee niukasti.
Tuosta lannoituksesta vielä, että jos on tiivispohjainen karumpi kasvupaikka, niin ei sitä lannotteiden huuhtoutumista tapahdu samalla tapaa, kuin hiekkakankailla. Mutta kyllähän se lannoitus yleensä on hyvin kasvavan täysitiheän puuston piiskausta lisäkasvuun.
Yleisesti lannoituksesta vielä se että silloin pitää sitten kaikki metsänhoidolliset toimet olla kunnossa, kun sitä aletaan suunnittelemaan.Terveisin: Korpituvan Taneli
Tuo Jätkän tieto pitää varmaan paikkansa, kun on kyse kuivista hiekkakankaista jotka ovat pohjaltaan harvoja.
Kuivahko kangas ja kuivakangas ovat kuitenkin nimikkeitä, jotkä kertovat, ei vesipitoisuudesta tai maan harvuudesta. Niitä käytetään myös vähäravinteisesta tiiviimpipohjaisesta maasta, silloin tuo lannoituskysymyskin voi olla toinen.
Minulta löytyy kuivahkoa kangasta, jossa on selkeä ojitustarve.Terveisin: Korpituvan Taneli
Hemputtajalla ihan oikea analyysi Pohjanmaan metsäpohjista. Kun tuohon vielä lisätään tasaisuus, niin onhan se pannukakku valmis.
Se savi ei ole kuitenkaan aitosavea, joka on melko ravinteikasta, vaan ns hiesusavea, joka hiukkaskooltaan jonkun verran aitosavea karkeampaa. Puhutaan myös alunasavesta, joka lähinnä näkyy siinä että maa on hyvin hapanta.
Jossain Kyrönmaalla on myös ns liejusavea, jossa on ihan pohjamaassakin eloperäistä ainesta. Tässä on se erikoisuus että siihen tulee hiushalkeamia ja se ei ole kosteusolosuhteiltaan niin ongelmallinen. Se on pellon pohjana jopa hyvää, siksi sen esiintymisalueella onkin vähänlaisesti metsiä. Se toki kelpaa hyvin kuusellekkin.
Sen lisäksi täällä on ihan selviä hiekkakankaita, joissa kuusi ei menesty lainkaan.Kovin erilaisista syistä, eri puolilla maata on pohjia, jotka soveltuvat vain männylle. Sitten on ihan vielä erikseen ne Kainuun vaaranrinteet, jotka ravinteisuuden ja kuivuuden takia olisivat männyn maita, mutta lumituhojen takia niissä voidaan kuitenkin järkevästi kasvattaa vain kuusta.
Terveisin: Korpituvan Taneli
