Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
En väheksy ollenkaan kokemustasi puiden kannosta irroittelijana, mutta tuolla menetelmällä ei kyllä vielä voi tehdä johtopäätöstä että paripuun jättöpuu on aina laho. Satun vain tietämään että, ainakaan männyllä, tukkikokoisen selkeän haarankaan katkaisu ei välttämättä tee puusta lahoa (otos1puu).
Minä kyllä tarkastelen asiaa nimenomaan näkökulmasta mänty, kuusi lienee vielä arempi pystylaholle. Olisi mielenkiintoista jos joku tietäisi onko asiasta ihan tutkimustietoakin.Terveisin: Korpituvan Taneli
Paljon voidaan tietenkin tehdä varovaisuudella ja sillä ettei koskaan ole liian kiire. Tuolla yrityspuolellakin tosiaankin määrätietoisella turvallisuustyöllä päästään pitkälle, mutta ei koskaan tarpeeksi pitkälle.
Omalta kohdaltani täytyy sanoa että tuuriakin on ollut.
Ensinnä yksi sellainen kolari jossa olisi voinut kyllä tulla lopullinenkin paussi. Pääsin kuitenkin sen illan käsien tärinällä ja muutaman yön huonolla nukkumisella, fyysisiä vaurioita ei tullut ollenkaan.
Pari kertaa olen metsässä kaatunut niin holtittomasti että jos siihen se kanto olisi sattunut, niin tiedä miten pitkään olisi ollut paussia. Mutta kun kummallakin kertaa niin sileä penkka ja toisella kertaa lisäksi sammal pehmuste.Terveisin: Korpituvan Taneli
Ei ole noista varsinaisista ryppäistä kokemusta kun en ole sellaisia koknekorjuuseen tarjonnut.
Haarapuita ja paripuita on ollut aina silloin tällöin. Kerran huomautin jäävän puun vauriosta. Sanoin niin kiukkuisen selityksen ja kehoituksen käydä sahalla kaatamassa sellaiset. No minä kilttinä poikana koitin hommaa rauhoitella ja myöntelin että eihän niille kai mitään voi.
Tulipa sitten energiapuuharvennus. Siellä sitten niitä paripuita oli enemmänkin. Kattelin ensimmäisen paripuun kohdalla, että onpa käynyt tuuri kun ei ole jäävässä vauriota. Sitten näin niitä useitakin samoin tuloksin. Niin vain kävi ettei siinä savotassa löytynyt sitten ainuttakaan paripuuvauriota. No, se nyt oli vain sellainen 1300 motin savotta.Terveisin: Korpituvan Taneli
Juuri tuon liikennepuolen takia pitää sidosryhmiin lisätä kaikki veronmaksajat. Ei yksin siksi että mehän ne sairaalakulut lopulta maksamme.
On suorempikin yhteys yhteiseen kukkaroon. Maanteille tehdään tuhansin kilometrein aitoja etteivät metsän sorkkaelukat pääsisi ajotielle. Aidat ovat liikenteelle vain haitaksi. Kaikki tämä siksi että joku saisi jahdata syksyisin hirviä joka vuosi.Terveisin: Korpituvan Taneli
Toivottavasti tuollainen puupohjainen karkote löytyy. Esim mäntyöljy on aikakin niin valtavan hyvää tarttumaan mihin vain että kyllä sieltä niitä ominaisuuksia löytyy.
Sitä odotellessa yritin saada riistakeskukselta Seinäjoelta trico karkoite ainetta, lupasivat 5 litran purkki 50 euroa. Sitten tulikin toimitusongelma, kun sitä ei ollutkaan heidän varastossaan.
Aiemmin olen käyttänyt Mota karkoitetta, kun sitä on jostain vanhoista varastoista löytynyt ja ilman on saanut.Terveisin: Korpituvan Taneli
Kyllähän me tiedämme niin vähän noiden firmojen sisäisistä järjestelyistä ja niihin johtaneista syistä, että on nähnäkseni turhaa liputtaa valinnoille suuntaan tai toiseen.
Se on sitten eriasia jos johtaja pitkän päälle profiloituu tuohon tai tähän suuntaan. Silloinkaan emme kyllä tiedä mikä osa siinä on häntä itseään ja mikä osa ylempää tulevaa.Terveisin: Korpituvan Taneli
Putte sen jo sanoi, mutta selvennetään vielä.
Siis metsän omistajaa verotetaan netto pääomatulosta. Toisin sanoen Puun myyntituloista vähennetään ensin metsänhoidon kulut, niin saadaan netto pääomatulo, josta verotetaan.
Jos metsätilalla on kaksi omistajaa, niin tuo tulo jaetaan heidän omistustensa suhteessa heille. Tähän lisätään kummallakin mahdolliset muut pääomatulot ja jos tämä summa ylittää 30 000€, niin vero prosentti on tuo 33%, mutta vain 30 000 ylittävältä osin.Risukkojen raivaajalla tuo omistussuhde on aivan ilmeisesti 50%/50%, joten jos tilan nettopääomatulo oli 60 000€ niin se jaettuna kahtia on juuri tuo raja 30 000€, ellei kummallakaan ole siihen lisättäviä muita pääomatuloja.
Jos tilan nettopääomatulo on 70 000€, niin silloin kummallakin 5000€ menee tuolla korkeammalla veroprosentilla.Silloin kun metsät ovat molempien nimissä, eikä muita pääomatuloja ole, niin metsien rahatulot pitää olla todella mahtavat että ylletään tuohon 33% rajaan, kunhan kaikki tasauskeinot käytetään.
Keinoja on monia, myyntituloa voidaan helpohkosti jaksottaa yhdenkin kaupan osalta jopa kolmelle eri vuodelle, sopimalla ostajan kanssa maksupostit järkeviksi. Samalla saattaa saada jopa hintaa lisää, jos ostajalle tulee maksuaikaa.
Toinen keino on käyttää varauksia. Kulujakin voi kohdentaa jossain tapauksissa tulovuosille.Terveisin: Korpituvan Taneli
