Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Jätkä:
”Kuitenkaan en ymmärrä mettämiehen hyökkäilylle perusteita.”Et sitten ole tullut ajatelleeksi että nälvivä ja pistelevä kirjoitustyylisi saattaa olla juuri se peruste. Metsä vastaa niinkuin sinne huudetaan.
Sinulla on jätkä vahvaa ammattitaitoa ja kokemusta metsäalalta, älä pilaa kirjoituksiasi ylimielisellä asenteella ja nälvinnällä.
Tuo C1 homma oli kovin pieni lapsus, eikä olisi esim. minun tekemänä aiheuttanut kuin ystävällisen korjauksen. Sinä sait tyylisi mukaan, ole tyytyväinen siihen.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Oksapuu:
”Vanhemmiten noissa alkaa jouset kuoleentua ja siimanpätkät irtoilla.”Minulla kävi juuri päinvastoin vanhenmiten siima kyllä pysyi, mutta loppupätkää ei saanut irti kuin avaamalla koko kiekko. Ei auttanut puhdistus ja aseöljy, jotain kulumaa.
Hälläväliä jos kiekkoja saa jo 12€, niin sitten vain parin vuoden välein vaihtoon.Terveisin: Korpituvan Taneli
Käytin aiemmin kolmioterää, mutta kyllä tuo lovisiima on paljon nopeampi, silloin kun ruovikossa ei ole vesakkoa mukana. Kolmioterä nimenomaan tukkii ja takkuaa sitkeässä heinässä.
Vesakkoiseen heinikkoon sitten se loviterä jossa on kuitenkin hampaitakin oliko se nyt nimeltään R-klinga?
Kyllä kolmioterä on jäänyt minulla ainakin eläkkeelle näiden välineitten jälkeen.Terveisin: Korpituvan Taneli
Niillä kelallisilla siimapäillä ei tee mitään oikeissa töissä, oli valmistaja kuka tahansa.
Minä ostin jo vuosia sitten Universal nimellä myydyn siimapään, johon 28 cm siiman pätkä tynnetään kiinni reikään, jossa on hammasmekanismi, niin että se siima ei pääse takaisin. Käytetään 4,5 millin lovireunasiimaa, jota saa myös metritavarana.
Tämän laitteen mekanismi alkoi, vuosien käytön jälkeen, takkuilelemaan, ei päästänyt siiman tumppia irti enää. Lähdin ostamaan uutta ja löysin saman laitteen mutta nyt huskun pakkauksessa ja taas pelittää.
Näitä on kahden ja neljän siiman versiona, kaksi riittää ihan hyvin.
Tällä katkeaa kaikki saman vuoden kasvu. Siis myös tämän vuotiset lehtipuun vesat. Jos sitten on esim. viimevuotisia pajunraippoja, vaikka kuinka pieniä, niin ei mene enää. Horsma nokkonen ja ja vattu kaatuvat hyvin.Terveisin: Korpituvan Taneli
Jovain on tosiaankin siinä oikeassa että metsäteollisuus on ajanut hintapolitiikallaan hankintakaupan alas ja haluaa sen myös siellä pitää. Onhan tukin pystyhinta monesti jopa parempi kuin hankintahinta. Eikä kuidunkaan hintaerolla saa tavaraa tienvarteen.
Keväällä 1965 eräs ostomies, joka oli ollut monessa mukana, mutta oli sillä hetkellä Metsäliiton leivissä kertoi yhteispäätöksestä.
Kaikki sen aikaiset merkittävimmät puun ostajat olivat pitäneet kokouksen. Puun ostajia oli silloin valtakunnallisesti enemmän kuin nyt ja sitten oli muutaman maakunnan ostajia jne.
Tässä kokouksessa oli pohdittu puukaupan tulevaisuutta ja suoraan sovittu että puun hakkuu ja ajo keskitetään hintapolitiikalla ostajien käsiin. Tämähän oli yksinkertaista, kun hankintahintaa huonontaa sopivasti, niin vain marginaalierät liikkuvat hankintaväylää pitkin.
Hakkuuhan oli tuolloin täysin miestyötä, moottorisaha oli yleinen väline, mutta pääasiassa karsinta tapahtui vielä kirveellä. Karsinta kun lisäsi, muutenkin jokapäiväisiä, ketjukatkoja. Ajossa olivat traktorit syrjäyttämässä hevosen, mutta nykyaikaisiin ajokoneisiin oli vielä valovuosia matkaa.
Jo siis tässä vaiheessa korjuuhomma haluttiin keskittää firmoille.Nykyinen tilanne on siis muotoutunut vuosikymmenten kuluessa, mutta yksi on ollut pysyvää, hankintaa sorsiva hintapolitiikka.
Jovain on siis oikeassa nykytilanne perustuu metsäteollisuuden ”sääntöihin”
Nykytilanteen muuttamiseksi ei ole kovin paljon tehtävissä. Jos hinnoittelua nyt muutettaisiin, niin tietysti se hitaasti lisäisi hankintaa, mutta ei ole realismia odottaa mitään äkkimuutosta tilanteeseen.Terveisin: Korpituvan Taneli
e-h:
”Mittee tuota hitleriä sotkoo savolaesuuteen,arton kanssa sammoo mieltä.”En sotkenut Hitleriä savolaisuuteen. Kerroin vain tuon nimityksen historiallisen taustan. Hitler oli jutussa vain se henkilö jonka kautta tuo alkuperäine Sudeettisaksalanen nimitys tuli koko maailman tietoisuuteen 30-luvulla.
Itse olen tuota nimikettä, sudeettisavolainen, kuullut käyttävän, ensimmäisen kerran, virkamiehen, joka oli syntyjään savolainen, mutta oli virassa pohjanmaalla. Hän sanoi itseään sudeettisavolaiseksi.
Häneltä on myös peräisin tuo kertomus nimityksen historiasta.
Myöhemmin törmäsin nimitykseen Helsingissä, jossa jotkut ”stadin kundit” sanoivat kaikkia muualta tulleita sudeettisavolaisiksi.Terveisin: Korpituvan Taneli
En tiedä mitä miisu sudetti savolaisella tarkoitti, mutta sanonnan taustoista vähän.
Saksalaisia on aikojen saatossa siirtynyt asumaan vähän laajemmallekkin alueelle kuin kansallisvaltion rajojen piiriin.
Heitä on jo pitkään asunut mm nykyisen Tsekin aleella olevassa sudeettien vuoristossa. Hitler sitten käyttl tätä saksalais asutusta verukkeena laajennuspyrkimyksilleen. Tuli ns sudeettii saksalais kriisi.
No suomalaset koiranleuat sitten hoksasivat että kun savolaisia on asettunut asumaan varsinaisen historiallisen maakunnan ulkopuolellekkin, niin ruvetaampa puhumaan sudeetti savolaisista.Nimitys on ollut kai painumassa unhon yöhön, mutta näköjään elää vielä.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Siilloin kun ei puhuta tukista vaan kuitupuusta, niin pitää muistaa että vanhoille Sulfiittitehtaille kelpasi vain kuusi ja haapa. Hiomoille vain kuusi
Nykyiset kemihierretehtaat kelpuuttavat kuusen haavan ja koivun.
Mänty toki on haluttua raaka-ainetta sellun keitossa, mutta selkeästi kuusta huonompaa siihen. Jos puulajien kesken pudotuspeliin joudutaan, niin se on mänty joka kuitumarkkinoilla ahtaalle joutuu.Toisaalta sahatavarana kuusi ja mänty ovat melko tasavertaisia, joten kyllä kuusi on vielä Suomessa tulevaisuuden puu, kunhan sitä ei taas ängettäisi liian karuihin paikkoihin.
Terveisin: Korpituvan Taneli
