Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Ammatti raivooja:
Eikös Taneli ole monta kertaa mainostanu miten ei ole kuusentaimikoista , kasvatuksesta ja raivauksista nyt varmaan puhumattakaan juurikaan kokemusta?Juu ei ole varsinaisesti kuusen taimikoista kokemusta. Minkä allaolevista tosiseikoista se kaataa ettei sanojalla ole kokemusta nimenomaan kuusen taimikoista?
1. Kyllähän se niin on että havupuutaimikosta pitää vesakko ottaa pois mahdollisimman aikaisin, ellei sitä erikseen kuusella hallan suojaksi tarvita. Kyllä Tuo Hiluxmetsurin laskelma on karkeasti ottaen oikea. Se minkä ryönä kasvaa, niin se on pois hyötykasvilta.
2. Lisäksi pienen pusikon raivaus on niin kevyttä työtä että vaikka menis tuplaksikin, niin ok silti.
3. Minä laskisin niin että metrisenä kaadettu on kaksi metrista paljon pidemmän ajan kuluttua kuin kaksimetrisenä kaadettu on kaksimetristä.
4. Kyllähän myös tosiasia on että pienen kannon vesomisvoima on pienempi kuin suuremman kannon, jos kaatoajankohta on sama.Kerro AR sen väittämän numero, joka ei ole totta!
Se ryönä on sitä samaa ryönää kasvoi se sitten kuusen tai männyn taimikossa.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Ihmetyttää tuo kun varhaisperkauskin voidaan tehdä liian aikaisin??
Kyllähän se niin on että havupuutaimikosta pitää vesakko ottaa pois mahdollisimman aikaisin, ellei sitä erikseen kuusella hallan suojaksi tarvita. Kyllä Tuo Hiluxmetsurin laskelma on karkeasti ottaen oikea. Se minkä ryönä kasvaa, niin se on pois hyötykasvilta.
Lisäksi pienen pusikon raivaus on niin kevyttä työtä että vaikka menis tuplaksikin, niin ok silti.Tuota vertausta myös ihmettelin kun sanottiin että metrisenä kaadettu on metristä jälleen paljon nopeammin kuin kaksimetrisenä kaadettu on kaksimetristä???
Minä laskisin niin että metrisenä kaadettu on kaksi metrista paljon pidemmän ajan kuluttua kuin kaksimetrisenä kaadettu on kaksimetristä.
Kyllähän myös tosiasia on että pienen kannon vesomisvoima on pienempi kuin suuremman kannon, jos kaatoajankohta on sama.Energiapuu vaihtoehtoa ei ole silti suljettu pois, vaikka ryönää perataankin. Sillä vain päästään isompaan runkokokoon energiapuu savotassakin.
Energiapuuta minä ainakin ihan mielelläni myyn ensiharvennukselta, ihan siitäkin syystä ettei tarvitse erotella puulajeja ja otetaan latva pienempään. Näyttää se olevan tälläkin hetkellä e-puu kilpailukykyisessä hinnassa.
Tästä huolimatta en aseta tähtäintäni e-puuhun metsänhoidossani.Terveisin: Korpituvan Taneli
Saahan ne välilyönnit pois!
http://www.uusimetsanomistaja.
fi/Metsanomistajalle/metsasanasto
/Pages/Default.aspxTerveisin: Korpituvan Taneli
Villi veikkaukseni on että alukuperäinen lainhuuto on jäänyt hakematta.
Se. Että on maksanut kiinteistöveroa, johtunee siitä että on jossain vaiheessa verottajalle mennyt tiedoksi, että siellä on sellaiset rakennukset. Esim rakennusluvan myötä.
Perunkirjat eivät todista mitään, vain kauppakirja ja sen lainhuuto ja perinnönjakojen jälkeiset lainhuudot.Jos kerran tuollainen kauppa on tehty, niin onhan Sinulla siitä kauppakirja, johon mahdollinen lainhuuto on merkitty.
On niitä maapaloja monesti jopa maksettu kahteen kertaan kun ei kaikkia papereita ole hoidettu aikanaan kuntoon. Tiedossani on maakaistale, jonka nimenä on kälmäys, muistoksi tälläisistä tapauksesta.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Ojitusvimmaa tai ei, mutta joka kerta kun on ojia lisätty tai avattu se on näkynyt puuston kasvussa.
Kun alueelta, jossa on ojituksia tihennetty tai tarpeen vaatiessa avattu, sitten harventaa puuta, niin kannoista saa kyllä selville koska ojitus muutoksia on tehty.Ojalinja kuten ajourakin pitää tehdä tarpeeksi väljä ettei puustovaurioita tule.
Jees H-valta, niinkuin moni muukin tällä palstalla, ei oikein ymmärrä ojituksen päälle. Suomessahan on kokonaisia maakuntia, joissa ojitustarvetta on vain 5% metsäpintaalalla. Meillä taas kaikki muut, paitsi hiekkakankaat tarvitsevat ojitusta.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Meillä kun emännälle ostettiin nuo huskun ihmevaljaat, niin kyllä minulle ilman manuaaliakin heti selkis että korkeussäätö pitää heti ensimmäisenä olla kohdallaan. Tässä tapauksessa lyhin mahdollinen säätö. Siitä se sitten lähtee kokeilu. Hyvin istuu kelle vain kunhan jaksaa nyplätä säätöjä.
Olen muuten sitä mieltä että yhtä raivaussahaa voi käyttää monikin, mutta valjaat pitää olla jokaisella omat. Ei siitä edestakaisin säätelystä mitään tule.Terveisin: Korpituvan Taneli
Hallan esiintyminen on hyvin kuviokohtaista täällä meilläkin tasaisilla mailla. Jossain keskisemmässä Suomessa vaihtelu varmaan rajunpaa korkeuserojen ja veistöjen takia.
Jos jostain lohkosta todella tiedetään että hallan todennäköisyys on kerran kahdessakymmenessä vuodessa, niin mitään verhopuustoa ei ole tarve jättää. Suurin riski silloin on, että halla iskee ensimmäisenä tai toisena vuonna, jolloin vaikutus on pahimmillaan. Yli viisivuotias kuusi ei kovin paljon hätkähdä vaikka siitä kerran vuosikasvut meneekin.
Kokonaan eri asia on kun halla käy joka vuosi tai ainakin viiden vuoden välein. Pahimmassa tapauksessa voi olla että metsässä on 15 vuotta vanhoja puolimetrisiä töpäleitä.Kun katselee luonnon kuusentaimia keväisin niin ilmeisesti verhopuusto tosiaankin vaikuttaa, ei tarvitse olla kovin suuri reikä metsässä kun halla jo on vieraillut.
Omia kokemuksia kuusen istutuksesta on vain mäntymetsän alle. Ei oikein ole kuuselle sopivia maita ja tuo hallanarkuus on vielä peikkona mukana.Terveisin: Korpituvan Taneli
