Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Jätkä:
”Mäntypylväät eivät ole kelvollisia, jos ne ovat liian juoksevia. Suositus on, että kapeneminen olisi vähintään 8 mm / metrillä, eli pylvään pitää olla kartiomainen.”Empä ole tuotakaan tiennyt että pylväällä on tuollainen kartiokkuus vaatimus.
Toisaalta jos minulla olisi täällä myydä tukkileimikko joka olisi juoksevuudeltaan tuota luokkaa, siis 35…40 mm tukille, niin sahan ostomies antaisi taatusti ylimääräisen lippiksen kaupanteon yhteydessä.Terveisin: Korpituvan Taneli
Olisko ollut niin että vain siellä Pohjois-Savossa on hoksattu se vanha totuus että ” Ei terveet tarvitse parantajaa vaan sairaat” Eli on menty tarkastamaan vain sellaisia ”syytä epäilläkohteita” ja kas 90% oli huomautettavaa.
Tässä tullaan siihen että kumpaa pitää tehdä:
Yrittää saada kaikki huonon jäljen tekijät kuriin, vai
Tuottaa kelvollisia tilastoja hakkuuvaurioiden määristä.Ensinmainittu tavoite on tietysti tärkeämpi, mutta sitten vääristyvät tilastot.
Jos lähdetään tekemään hyvää ja luotettavaa tilastoa, niin ei sitten mennä muuta kuin arvotuille kohteille, vaikka kuinka olisi tiedossa että tuo yksi porukka tekee sutta ja sekundaa.Terveisin: Korpituvan Taneli
20 jalkaa eli 4tuuman tasausvaralla juuri tuo nykyinen 61 dm on ollut aina se pisin mistä ostajat ovat puhuneet. Viime vuosina on ollut papereissa papereissa ollut yleensä 55dm pisin mitta. Sinänsä ihan hyvä täkäläisissä lyhyehköissä puustoissa.
37dm apumittana tukilla on kyllä lyhin mitä minä olen täälläpäin kuullut vuosikymmeniin. Pitää mennä ihan jalka-aikaan kun on lyhyempiä tukkeja tehty. Se on kyllä joskus vähän harmittanut, kun olen kuullut että jossain on lyhyempiäkin tukkimittoja ollut käytössä.
Pikkutukinkin 28 dm on noussut nykyisin 31 dm mitaksi.Harmillista kun aina vain tulee tietoja että ns ylisuuria tukkeja lumpataan selluksi. Eikö se järeys kuitenkin ole yleisesti ottaen tukin arvoa nostava asia. Onhan se vähän ristiriitaistakin kun minimi läpimittaa ollaan nostamassa, mutta isot eivät sitten kelpaakkaan.
Yleisesti ottaen tämä tukkivaatimusten kiristys nimenomaan pituuden ja järeyden suhteen kertoo vain puun suuresta ylitarjonnasta, on varaa valkata.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Luin myös tuon artikkelin. En vain saanut mielestäni kunnon selvyyttä valtaviin maakunnallisiin eroihin. Eli pysyn päätelmässäni että arviontilinja on mitä sattuu.
Suorittava höpöttää aina ja kaikessa vastuuta metsänomistajalle, mutta en jaksa uskoa että Keski-Pohjanmaalla olisi täysin moitteettomat ennakkoraivaukset ja oikea aikaiset hakkuut, niin että vaurioprosentti on nolla. Samaan aikaan Pohjois-Savossa, jonka minä olen mieltänyt metsätalous maakunnaksi, olisi raivaustilanne sellainen että vaurioprosentti olisi 90.
Liian paksua nieltäväksi.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tamperelainen:
”Täällä kovasti pohditaan ,mikä mineraali on hirvellä vähissä kunmännynrunkoja kalutaan.
Kertoo nykyisistä kultalusikka suussa syntyneistä metsänomistajista.Ei paljon murehduta metsän tuotto,kunhan hirven vitamiinit vain olisivat kunnossa
EU:n henkinen rappiotila on näkyvissä täällä kylmässä Suomessakin”Älähän nyt murehdi juuri siitä mineraalipohdinnasta se oikea keino tulee. Lyijy, sopivan kokoisina ja muotoisina palasina on lääke käikkiin hirven aiheuttamiin ongelmiin.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Me tässä huhtikuulla korjailtiin hirven vikuuttamia männyn taimia. Kun leikkaa keväällä kylmällä kelillä, niin ei ainakaan tauitiriskiä ole.
Se onko homma kustannustehokasta on toinen juttu. Se vähäinen kokemus mikä minulla on ihan taimien leikkauksista kylläkin osoittaa että sillä saa aika pahastakin vielä kophtuullisen.
Ei kannata mielestäni leikata kovin aikaisessa vaiheessa. Antaa tuhon jälkeen pari vuotta mennä ja silloinkin leikkaa vain juuri ne kilpalatvat. Jos alempana on haarautumia ne ehtii poistaa myöhemminkin. Puu tarvitsee kipeasti neulasiaan, niitäkin jotka ovat poistettavassa haarassa.Terveisin: Korpituvan Taneli
