Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Kurki:
”Jos kaataisi nuo hallavaurioiset kuuset nyt pois, niin saisiko joskus myöhemmin alueelta vähän paremmin hallaa kestävän jalostussiemenen ?”Tuskimpa kuitenkaan.
Halla vain nyt on kovin kurillinen temppuilija, niin pellolla kuin metsässä.
Tavallisesti hallan ottaessa ollaan juuri siinä rajoilla. Olen nähnyt perunamaassa monesti ihmeellisiä laikkuja ja juovia hallan tekeminä. Isommissa kuusissakin saattaa olla eri oksissa eri tilanne. Joskus on korkeussuunnassakin niin että yksi oksa jää väliin ja ylä ja alapuolella on vioitusta.
Enemmänkin saattaa olla kyse eri kasvantojen valisistä kehityseroista. Se taas vaikuttaa kosteuteen.Tietysti eri puuyksilöilläkin eroavaisuuksia täytyy olla, mutta lun otetaan huomioon tuo kehitysvaiheen vaikutus, niin veikkaisin että ne jotka nyt säästyivät olisivat paripäivää ennemmin tai sitten pari päivää myöhemmin vaurioituneet.
Mielenkiintoista olisi tietenkin numeroida joltakin koealalta taimet ja katsoa useamman vuoden miten kukin hallaa kestää.Terveisin: Korpituvan Taneli
Paikallinen MHY välittää kunnan lämpölaitokselle.
Se 28 oli hinta vain kun on yli 40 mottia tavaraa ja tie niin että voidaan peräkärryn kanssa ajaa. En nyt muista porrastusta, mutta laski euron kaksi kummankin rajan alituksesta.
En tiedä saako lämpölaitos jotain tukea.Terveisin: Korpituvan Taneli
Karsittua rankaahan se. Minimimitat 3m ja 4cm.
Taitaa se 4cm tulla enempi sieltä motopuolelta. Ei kai se haketuksessa haittaisi vaikka olis hiukan ohuempaankin otettu. Toisaalta ei se alle 4cm latva enää määrää merkittävästi lisää.Terveisin: Korpituvan Taneli
Onko tosiaankin todettu männyllä hallavaurioita merkittävissä määrin?
Kuusella uusi kasvu on todella herkkä. Kun kasvanto sulaa se muuttuu hiukan vaaleammiksi ja roikkuu hervottomana alaspäin. Ajan mittaan kasvanto sitten kuivuu ja muuttuu ruskeaksi ja hauraaksi. Tuuli tiputtaa kuivuneet kasvannot sitten alas.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Pystyyn ostajat ovat vähän olleet hissuksiin, mutta hankintana ostetaan. Minäkin mittautin sellaisen runsaan 40 motin erän juuri kuukausi sitten. 28€/motti.
Tiedä onko tuo nyt sitten niin huonostikkaan, kun kuitenkin on pari senttiä pienempi latvaläpimitta kuin kuidulla ja kaikki puu kelpaa pinoon, pystykuivakin.Terveisin: Korpituvan Taneli
Jätkä on periaatteessa oikeassa. On kuitenkin kaikkein tärkeintä se että tulevaisuudessa on täysin korrektit menettelytavat.
Tietysti hyvin törkeät välistävedot pitää korvata yhteiseen pussiin takaisin.
Mielenkiintoista ettei kelkkaa saada kääntymään. Herää kysymys, että mikä arvo nyt sitten on sillä että metsäkeskuksen pitäisi valvoa yhteismetsiä. Kai niiden oikeudellinenkin valvonta sille kuuluu, eikä vain metsänhoidollinen.Vielä lisäyksenä:
Onkohan tämäntyyppistä filunkipeliä muissakin yhteismetsissä?
Ihmetyttää se että onko olemassa vain yksi yhteismetsä, joka toimii näin. Vai eikö niitä hommia kukaan tongi?Terveisin: Korpituvan Taneli
Vaikka yhteismetsän alueella olisi vain yksi metsästysseura, niin jäsenyysmenettyly on kuitenkin epätasaarvoistava.
Yhteismetsä siis alentaa metsästysvuokraa sitä vastaan että yhteismetsän jänenet pääsevät halvemmalla seuraan. Se alennus on pois yhteismetsän voitoista.
Kaikki siis maksavat seuran jäsenalennuksesta, mutta kaikki eivät sitä kuitenkaan käytä. Nekin jotka käyttävät maksavat alennuksesta erilaisen summan, riippuen yhteismetsäosuuksien määrästä.Terveisin: Korpituvan Taneli
Tässähän on tilanne se että metsänomistaja ja puufirma tekevät kauppasopimuksen. Tavallisesti siinä sovitaan siitä että puutavaran määrä todetaan motomitalla.
Tämä on ostajan tekemä mittaus, ostaja valitsee mittaavan yhtiön ja samalla sillä on mahdollisuus vakuttaa myös mittaajana toimivan henkilön valintaankin.
On varsin kummallista ja sopimuksen vastaista ellei sitten noudateta tehtyä sopimusta.Eri asiia on sitten jos mittaustavasta tai laadutuksesta sovitaan jotain muuta.
Tietääkö muuten joku mitä mittauslaki sanoo tästä asiasta.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tämä raakkihomma on sahoilla siinä mielessä myyjän kannalta selkeämpää, että sahoilta todella lähtee kuormia sellutehtaille ja jos raakista vielä maksetaan kuidun hinta, niin se on siinä mielessä ok.
Sellutehtaalla raakattu puu menee kuitenkin prosessiin, mutta siitä ei makseta mitään. Vain jos joku yrittää selvää lahoa tuoda, niin se jätetään hakkaamatta prosessiin.
Siellähän myyjinä ovat firmat, mutta kyllähän sielläkin on tehdasmittauspuuta, jossa raakit vaikuttavat suoraan metsänomistajan kukkaroon.
Olenkin kuullut hiukan napinaa siitä kun kaikesta puusta tehdään kuitenkin sellua, mutta osasta ei makseta. Mutta tämä ehto on kyllä tiedossa, kun puuta tehdasmitalla myy.Minusta kuitenkin suurempi ongelma sellupuun tehdasmitassa on se että puuta pakkaa jäädä välille.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Kyllä täällä saha maksaa hankintaraakista kuidun hinnan. En ainakaan sen takia pane mitään ehdolle tarkoituksella. Hävettää sen verran ne raakit ettei niitä sinne tarkoituksella tee.
Terveisin: Korpituvan Taneli