Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Reima Rannalla on on Reima Rannan käsitykset asiasta.
Minulla tosiaankin on sellaista maata, johon männyn kylvö ei oikein onnistu.
Toisekseen minulla on istutusmänniköitä jostain vuodesta 1963 alkaen.
Ongelmia on ollut lähinnä 2-vuotisten taimien juromisen suhteen. Tyvimutkia ei sen enempää kuin luontaisillakaan taimilla.
Taimien laatu sitten parani. Parhaat avojuuritaimet olen saanut 1985, mutta silloin oli kyseessä vain täydennys, sellaisia kun olis ollut kaikki istuttamani, niin wot.
Näillä pottitaimilla alkuunlähtö on mahtavaa.Se on Reima niin että avojuurisenkin männyntaimen sai oikein maahan. Valitettavasti kaikilla ammattilaiseksi itseään kutsuvilla ei ole ollut taitoa ja kärsivällisyyttä istuttaa avojuuritaimia suoraan.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Jos kivien välissä on karkeaa soraa, niin huonostihan se mäntykin jo siinä kasvaa. Mutta kun ne kivien välit saattavat olla ihan kelpo maata. Kivisessäkin paikassa tosiaankin mänty kasvaa, kunhan se saadaan alkuun.
Tuolla sorakankailla olen huomannut senkin, että tasainen sorakangas kasvaa kituliaasti, mutta kun siinä on isoja kiviä mukana niin kasvu paranee. Tuo kivien lämmittävä vaikutus ei liene ainoa. Kivien ympärillä vain yleensä on muutakin kuin soraa.Terveisin: Korpituvan Taneli
Timpan ja MM:n olisi syytä tutustua näihin vaurioista kertoviin artikkeleihin. Siellä on ollut ”vedättäjinä” Lukenkin tutkijoita.
Tässä pääjutussa on tosiaankin kyse potentiaalisten tukkiaihioiden tuhoutumisesta.
Erikseen sitten kerrotaa 15 vuotta toistuneista taimikkotuhoista. Kyllä nyt on vedätys kaukana.Terveisin: Korpituvan Taneli
Taisipa tuo hankkeen nimi kuitenkin tarkoittaa sitä hidastettua elämää. Otin yhteyttä kenttätöitä tekevään henkilöön. Halusin tietää milloin virtaama yms tarkkailut tarkkailupisteissä aloitetaan. Vastaus oli että menee ainakin syyskesälle.
Se siitä, odotellaan tapahtuuko jotain.Terveisin: Korpituvan Taneli
Näyttääpä Timpassa taas oikein hirvimiehen vaistot jylläävän.
Kai tuo tuho nyt sentään taisi illa vähän pienemmällä alalla, kuin koko yhteismetsän alueella tasaisesti. Jos esim viiden hehtaarin alalta häviää tuhannen runkoa ja harvennetusta puustosta, niin johan se on merkittävä tuho.Se näyttää olevan niin, että kun hirvi tekee tuhoa metsässä niin se vain on jollain keinolla vähäteltävä nurin. Liekkö tuo nykyisin kuuluu jo hirviporokkaan pääsyn ehtoihin että pitää oikein sitoutua hirvituhojen vähättelyyn.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Jätkä kirjoittaa avauksessaan:
”Metsäkeskus julkaisi tarkastustiedot nyt ensi kertaa maakunnittain. Erot olivat huomattavia: Pohjois-Savossa huomautettavaa oli yli 90 prosentilla kohteita, Etelä-Savossa vain 10 prosentilla kohteista ja Keski-Pohjanmaalla ei lainkaan. Päijät-Hämeessä jopa puolet tarkastetuista kohteista oli luokiteltu virheellisiksi, muualla virheellisten kohteiden määrä oli vähäinen. Pohjois-Savon lisäksi runsaasti huomautettavaa löytyi Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Uudenmaan kohteilta.
Metsäkeskus muistuttaa, että tarkastettujen kohteiden määrä vaihtelee maakunnittain ja tulokset ovat suuntaa-antavia.”Uskooko joku täällä tosisissaan että Savon etelä ja pohjoisosan välillä olisi tuollainen ero todellisuudessa. Eikös koko Savo kuitenkin ole aluetta, josta puuta on ostettu jo toistasataa vuotta, siis metsäalalla on perinteitä molemmissa, eikä kai niin valtavia olosuhde erojakaan ole.
Sitten se että Kesi-Pohjanmaalla ei olisi vaurioita ollenkaan??? Mahdollista vain niin että on käyty metsässä vain muutamalla, ennakolta kunnollisiksi arvelluilla palstalla.Valitettavaa että näinkin tärkeän asian valvonta on noin heikoissa kantimissa.
Timppa on ilmeisesti ollut metsässä jonkun tunnollisen tarkastajan kanssa. Onkohan nuo tarkastuskriteerit todella yhtenäiset koko Metsäkeskuksessa.
Eikö porukassa ole ketään, joka tuntee asian sisältä päin.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Taitaa nuo vauriotilastot kertoa vain ja ainoastaan siitä mikä on taso vaurioiden tarkastuksessa ja tilastoinnissa.
En minä ainakaan usko että todellinen vaurioitten määrä vaihtelisi tuossa laajuudessa maakunnittain. Erot eri leimikoitten välillä kyllä voi olla hirvittävän suuriakin, mutta kyllä maakunnallinen tilasto jo pitäisi tasata piikkejä paljon.Täytyy vain todeta että ei näköjään Metsäkeskus osaa sitä asiaa mitä varten se on perustettu.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Voi sitä mäntyäkin istuttaa.
Minulla kylvöstä huonoja kokemuksia kun on sellaista aluetta joka on yrittänyt soistua joskus, vaikka vesitalous on nyt kunnossa. Routa nostelee pikku taimet irti. Istuttamalla on onnistunut paremmin, on ollut pikku pakko istuttaa, kun kuusikaan ei kunnolla kasva.
Männyn kylvö on hyvä keino, mutta vain todella jossain hiekkakankailla.Terveisin: Korpituvan Taneli
